Punkalaitumella on pinta-altaan yksi maamme pienimmistä, ellei pienin susireviiri. Luonnonvarakeskus arvioi, että sen perhelaumassa oli 2024–2025 todennäköisesti 11 sutta, joista seitsemän tunnistettiin dna:n avulla. Alueen muiden reviirien susista kaivattaisiin yhtä tarkkoja tietoja, sanoo Taikayön reviiriyhteistyöryhmän puheenjohtaja Janne Uusi-Kämppä.
Taikayön reviiriyhteistyöryhmä on muodostettu Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan kuntien alueelle. Kolmen kunnan alueella on neljä susireviiriä, joissa kussakin on todettu perhelauma.
Reviirit ovat Rekikosken reviiri (Huittinen-Sastamala-Punkalaidun-Urjala), Punkalaitumen reviiri (Punkalaidun-Huittinen), Humppilan reviiri (Humppila-Punkalaidun-Urjala) ja Urjalaan ulottuva Toijalan reviiri.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Rekikosken reviirillä on todennäköisesti yhdeksän sutta, Punkalaitumen reviirillä 11 ja Humppilan reviirillä kuusi. Toijalan reviirin susimäärä on arvioitu viideksi yksilöksi. Näiden lisäksi Sastamalan pohjoispuolella Putajassa liikkuu susipari, joiden mukana liikkuu urossudeksi tunnistettu yksilö.
– Alueen susia pitäisi pystyä yksilöimään edelleen paremmin, ja se tapahtuu ainoastaan dna-tunnistuksen kautta. Tunnistukseen käytetään maastossa kerättyjä susien ulosteita, joista dna eristetään, kertoo Janne Uusi-Kämppä.
Uusi dna-keräyskausi on alkamassa ja Uusi-Kämppä kannustaakin ilmoittamaan petoyhdyshenkilöille, mikäli maastosta löytää ulosteen, jota epäilee suden jättämäksi. – Punkalaitumen reviiri on Suomen pienin, mutta siltä on varmaan valtakunnallisesti eniten kerättyjä dna-tuloksia, mikä kertoo ahkerasta maastotyöstä keräyskauden aikana.
– Nyt kiinnostaakin Rekikosken ja Humppilan reviirien susien dna. Erityisesti Rekikosken reviiriltä on perhelauman kokoon nähden vähän näytteitä. Tulevalla keräyskaudella tämä reviiri pitäisi ottaa paremmin haltuun. Myös Putajan susista toivotaan lisää dna-näytteitä.
Havainnoista ilmoittaminen tärkeää edelleen
Janne Uusi-Kämppä kannustaa kaikkia niitä, jotka arvelevat tehneensä susihavainnon ottamaan yhteyttä oman alueensa riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilöihin.
– Havainnosta pitää aina ilmoittaa, vaikka ei ole varma, onko kyseessä susi. Ilmoittajan velvollisuus ei ole arvioida, onko havainto oikea vai väärä, sitä varten meillä on koulutetut petoyhdyshenkilöt, Uusi-Kämppä korostaa.
Havainnoista ilmoittaminen on tärkeää, koska petoyhdyshenkilöt kirjaavat oikeaksi todetut havainnot Luonnonvarakeskuksen suurpetojärjestelmään Tassuun. Kertyneitä havaintoja käytetään hyväksi, kun Luonnonvarakeskus muodostaa vuotuista kanta-arviotaan susista.
– Havaintojen ilmoittaminen ja niiden kirjaaminen Tassu-järjestelmään on tärkeää esimerkiksi siinä kohtaa, kun kunnissa mietitään susista johtuvia koulukyydityksiä. Viranomaiset pyytävät näihin lausunnon riistanhoitoyhdistyksiltä ja ellei Tassu-järjestelmässä ole havaintoja, on vaikea mennä lausumaan, että susia on alueella, Uusi-Kämppä sanoo.
Hän harmittelee sitä, että petoyhdyshenkilöitä on kritisoitu muun muassa ilmaisen tutkimustyön tekemisestä Luonnonvarakeskukselle. – Mikäli susikannasta halutaan mahdollisimman oikea kuva ja viranomaisille mahdollisimman tarkka tilannekuva, ei oikein mitään muuta ole tehtävissä.
Kolmen kunnan yhteistyöelin
Sastamalan, Punkalaitumen ja Urjalan alueella toimiva Taikayön reviiriyhteistyöryhmä piti 16.10. vuoden viimeisen kokouksensa Urjalassa.
Taikayön reviirityöryhmän kokouksessa Urjalassa oli viimeisimmät tiedot susien kanta-arviosta kertomassa Suomen riistakeskuksen aluetoimiston riistapäällikkö Antti Impola. Janne Uusi-Kämpän mukaan Impolan esitys vahvisti alueella olevaa käsitystä susikannan kasvusta edelleen.
Vaikka suden kannanhoidollista metsästystä pidetään yhtenä keinona susien määrän rajoittamisessa, Uusi-Kämppä muistuttaa, että reviiriyhteistyöryhmä ei ole metsästäjäorganisaatio. – Pohdimme ryhmässä monenlaisia keinoja susikonfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja välttämiseksi. Tehtävänämme on kartoittaa lisäksi alueen susitilannetta ja tiedottaa alueen asukkaille susiin liittyvistä asioista. Työryhmässä on ollut vilkasta keskustelua hyvässä hengessä.
Taikayön reviiriyhteistyöryhmässä on edustajat alueen kunnista, poliisista, Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiristä, Kennelliitosta, Huittisten seudun ympäristöyhdistyksestä, Metsästäjäliitosta ja alueen riistanhoitoyhdistyksistä.
» Takaisin arkistoon