Suomi on lapsiperheiden osalta polarisoitunut. Kasvu- ja kehyskunnissa tuskaillaan, miten päivähoito- ja opetuspaikat riittävät, syrjäseuduilla hyvillekään palveluille ei tahdo löytyä käyttäjiä. Vuosia käynnissä ollutta kehitystä on vaikea kääntää.

Punkalaitumen ”väliaikainen” yläaste on muistutus siitä, että valtionhallinnon linjaukset ovat oman aikansa lapsia. Erilaisten ”koohotusten” implementointia on syytä viivytellä, mikäli se omalle pitäjälle eduksi nähdään. Hatunnosto sen vuoksi niille päättäjille, jotka eivät kouluasiassa 50 vuotta sitten suotta hötkyilleet.

Huumausainerikollisuus on levittäytynyt maaseudun rauhaan. Ongelma on tiedossa, mutta siitä ei juuri puhuta.