Puintityöt ovat alkaneet hiljalleen Punkalaitumella. Viime lauantaina Kostilassa ohrapellolle korjuukoneet ajoivat Ilmari ja Tapani Penttilä. – Viljojen valmistumista on jouduttu odottamaan. Sadon kannalta on hyvä, että jyvä ehtii rauhassa täyttyä, mutta puintimieheltä tämä vaatii malttia, veljekset sanovat.
Iso-Erkkilän tilalla on syysviljat ehditty jo puida. – Voi jopa sanoa, että syysvehnästä saatiin ennätyssato. Tosin sitä on edellisen kerran ollut viljelyksessä 1970-luvulla ja silloin lajikkeiden satopotentiaali oli paljon heikompi. Nyt hehtolitrapaino oli 85 kiloa, Tapani Penttilä kertoo.
Lauantaina kevätviljojen korjuu aloitettiin ohrapellolta. Kun Ilmari Penttilä tyhjentää Sammon sisuksista ensimmäisen säiliöllisen perävaunuun, on hän melko tyytyväinen näkemäänsä.
– Hyvältä näyttää. Ohra on puintikosteudessa ja kasvusto vaikuttaa hyväkuntoiselta, eikä se ole laossa. Kunhan nyt vain korjuukelejä riittäisi. Sää on ollut epävakaista ja sadetutkaa on joutunut seurailemaan, mutta onneksi sademäärä on jäänyt vähäiseksi.
Perävaunuun laskettava ohra on Repekka-merkkistä entsyymiohraa. – Nämä menevät Lahteen Viking Maltin tehtaalle ja sitä kautta Skotlantiin viskitislaamoille. Repekka on satoisa ja viljelyvarma lajike. Siitä saa muutaman kympin enemmän kuin tavallisesta panimomallasohrasta.
Ohran lisäksi keväällä Iso-Erkkilän noin 90 hehtaarin peltoalalle on kylvetty kevätvehnää, kauraa ja hernettä.
Panostuksia mietittävä tarkkaan
Maatalouden kannattavuudesta on puhuttu paljon. Viime vuosina kustannukset ovat nousseet muun muassa Ukrainan sodan vuoksi ja epävarmuutta ovat aiheuttaneet myös sään ääri-ilmiöt.
– Sehän tämän viljelyn ongelma on, että vaikka kuinka itse siihen panostaa, ei tiedä, mitä jää viivan alle, sanovat Ilmari ja Tapani Penttilä.
He ovat valinneet linjan, jossa perustyö tilalla tehdään liiat panostukset unohtaen. – Viljatilalla kasvukauden veden määrä, ja sää ylipäätään, ovat ratkaisevia tekijöitä. Niihin ei ihminen voi vaikuttaa.
– Sen sijaan peltojen kunnolla ja käytetyillä työmenetelmillä voi vaikuttaa. Me olemme huomanneet, että peltojen hyvä salaojitus ja suorakylvö ovat olleet toimivia keinoja. Suorakylvö säilyttää pellossa kosteutta ja hyvä salaojitus siirtää liian veden pois pellosta. Vesitaloudesta huolehtiminen on koko ajan tärkeämpää.
Kustannusten nousua hillitsee myös tilan kuivurille kolme vuotta sitten rakennettu hakelämmitysjärjestelmä. – Se on itsensä takaisin maksava investointi, koska hake saadaan omasta metsästä hoitotöiden sivutuotteena.
Samalla suvulla jo lähes 500 vuotta
Iso-Erkkilä on yksi Punkalaitumen ja Kostilan kylän vanhoista tiloista. Maakirjoista siitä löytyy merkintä vuodelta 1540. Tuosta vuodesta lähtien se on pysynyt myös saman suvun hallinnassa.
Maatalousyhtymänä tilasta tällä hetkellä huolehtivat veljekset ovat Iso-Erkkilän 17. isäntiä. Ilmari ja Tapani Penttilä sanovat pitkien perinteiden myös velvoittavan.
– Kyllä sukutilaa täytyy järkiperäisesti koittaa kehittää. Kustannukset ja viljan hinta on tietysti huomioitava, kun mietitään vaikkapa isoja investointeja. Onneksi edellinen isäntä, isämme Isto, on laittanut talon metsät kuntoon ja mekin koitamme niistä osaltamme pitää huolta, sanovat Ilmari ja Tapani Penttilä.
» Takaisin arkistoon