Punkalaitumelaiset nuoret miehet osallistuivat Puolustusvoimien Pirkanmaan aluetoimiston järjestämiin kutsuntoihin viime keskiviikkona. Puolustusvoimissa kannetaan yhä enemmän huolta myös kutsuntojen kautta palvelukseen astuvien nuorten hyvinvoinnista. – Pärjäämistä myös tuetaan matkan varrella, sanoi asevelvollisuussektorin johtaja, kapteeni Henri Jokinen.
Pirkanmaan aluetoimisto järjestää tänäkin syksynä kutsunnat maakunnan jokaisessa kunnassa. Kutsunnat ovat aluetoimiston vuosittainen suurin tapahtuma. – Tänä syksynä niihin osallistuu noin 3 500 nuorta, kapteeni Jokinen kertoo.
Tällä kertaa kutsuntoihin osallistui vuonna 2007 syntyneiden nuorten miesten ikäluokka. He voivat valita asepalveluksen ja siviilipalveluksen välillä. Varusmiehinä he tulevat astumaan palvelukseen vuosina 2026–2028. – Pääpaino on tammikuun 2027 saapumiserässä. Yleisimmin palvelupaikaksi määrätään Panssariprikaati, Porin Prikaati tai Satakunnan Lennosto.
– Kutsunnoissa pyritään huomioimaan nuorten omat toiveet, ammatillinen osaaminen ja harrastukset. On myös Puolustusvoimien etu, että saamme oikeat henkilöt oikeille paikoille. Tavoitteena on, että ainakin palvelusajankohta tai -paikka menisi nuoren toiveen mukaan, Jokinen toteaa.
Kutsuntalautakunnan Punkalaitumella muodostivat kapteeni Jokisen lisäksi Puolustusvoimien edustajana pursimies Toni Kyllönen sekä kunnan edustajana Petri Korhonen. Kutsuntalääkärinä toimi Isto Rokka. Kutsuntoihin osallistujat kävivät myös Aikalisä-toiminnan puolesta paikalla olleen nuorisotyöntekijä Helena Anttilan juttusilla keskustelemassa siviiliasioiden yhteen sovittamisesta varusmiespalvelukseen astuttaessa.
Punkalaitumelaiselle yhteishengellä pärjää
Punkalaitumen kunnan puolesta kutsunnoissa puheenvuoron käytti kunnanjohtaja Tiina Pelkonen. Hänen mukaansa myös kunnassa halutaan tukea varusmiespalvelukseen astuvia nuoria. – Olemme teistä ylpeitä. Näyttäkää, mitä on punkalaitumelainen yhteishenki. Sillä pärjää pitkälle.
– Kutsunnat ovat siirtymistä kohti vastuunkantoa ja muistutus, että me kaikki olemme osa yhteiskuntaa ja osa isänmaata. Varusmiespalvelus ei ole pelkkä velvollisuus, vaan osa yhteistä turvallisuutta. Tarvitsemme toisiamme niin juhlan hetkellä kuin kriiseissä, Pelkonen muistutti.
Kirkkoherra Petri Paasikallio muistutti hänkin, että kutsunnoissa ollaan tärkeän ja merkityksellisen hetken äärellä. – Kutsunnat ovat osa suurempaa ketjua, joka liittyy historiaamme, järjestelmäämme ja tulevaisuuteemme. Asevelvollisuus on yksi tavoista, joilla osoitamme, että olemme valmiit kantamaan vastuuta toinen toisistamme ja tästä maasta.
Reservinupseerina Paasikallio osasi kertoa, että varusmiespalveluksessa kohtaa myös asioita, jotka eivät aina tunnu miellyttäviltä. – Mutta se on tarkoituskin. Nämä raskaat ja sillä hetkellä ikäviltä tuntuvat tehtävät ovat niitä, joita jälkikäteen eniten yleensä muistellaan.
– Te olette sukupolvi, joka jatkaa ketjua turvallisen ja vapaan Suomen rakentamisessa.
Hyvällä mielellä
Kutsuntapäivän aamuna uutisissa kerrottiin venäläisten droonien ilmatilaloukkauksista Puolassa. Ukrainan sota on käynnissä neljättä vuotta ja turvallisuusympäristö on Suomenkin lähialueilla kiristynyt merkittävästi. Tilanne ei kutsuntoihin osallistuneita Daniel Anttilaa, Eino Laaksoa ja Jere Suorantaa pelota.
– Eipä oikeastaan. Ei Suomessa ole sotilaallista kriisiä näköpiirissä, kolmikko sanoo.
Enemmän heitä kutsuntapäivän aamuna taitaa kiinnostaa se, mihin joukko-osastoon käsky käy. Joskin Jeren mukaan silläkään ei suuremmin ole väliä.
– Haluaisin Porin Prikaatiin Säkylään kuljetuspuolelle kesällä 2026, Eero Lahti kertoo. Daniel Anttila puolestaan ottaa löysin rantein. – Sinne mennään, minne käsketään.
» Takaisin arkistoon