Vehkajärven suojeluyhdistys tarttui viime perjantaina trendikkääseen kalavesien parantamiskeinoon upottamalla joulukuusia järveen. Kutu- tai ahventuroista on viime aikoina tullut suosittuja eri puolella maamme vesistöjä.
Viime perjantaina Järvelän uimarannalta Vehkajärven jäälle lähtivät suojeluyhdistyksen hallituksen jäsenet Heikki Jonkka ja Teemu Perho. Miehillä oli varattuna tarvittavat välineet ja satakunta joulukuusta.
– Ahventurot ja fosforisiepparit nousivat esille yhdistyksen kokouksessa pari kuukautta sitten. Siitä ajatus lähti liikkeelle, kertoo Teemu Perho.
Sopivasti Heikki Jonkalla sattui olemaan sata pakattua joulukuusta ja ne päätettiin talkoovoimin upottaa järveen. – Tällaiset pakatut kuuset saa pilkkikairan reiästä hyvin järveen, koska ne ovat pakkauksen poistamisen jälkeen tuollaisia suppeita.
Erityisesti kaksikko toivoo, että järven ahvenet ja hauet löytäisivät upotetut joulukuuset kutupaikoikseen. – Vehkajärvessä ei ole kovin paljoa luontaisia kutupaikkoja, kuten kaislikoita tai ahvenruohoa.
Viime perjantaina keli kututurojen upotukselle oli hyvä. Järven jää todettiin kairauksessa noin 25 senttiä paksuksi ja lumetonta jäälakeutta pitkin pääsi potkukelkalla siirtymään nopeasti paikasta toiseen. – Nämä satakunta kuusta upotetaan pariinkymmeneen eri paikkaan ja upotuspaikat merkitään tyhjin kanisterein, joihin on kirjoitettu suojeluyhdistyksen yhteystiedot.
Kututurojen upottaminen järveen vaatii aina vesialueen haltijan luvan. Sellainen Vehkajärven suojeluyhdistyksellä luonnollisesti oli hankittuna.
Kutu- ja ruokailupaikka
Suomen ympäristökeskus on tutkinut Saimaalla kututurojen upottamista. Tutkimuksissa on havaittu, että vesistön vesiselkärangattomien laji- ja lukumäärät kasvoivat huomattavasti kuusien upottamisen jälkeen.
– Joulukuusten pinnalle kasvaa nopeasti mikrobikasvustoa, joka toimii vesiselkärangattomien ravintona. Muun muassa ahventen poikaset ja vesilinnut sekä niiden poikaset syövät mikrobileväkerrokseen syntyneitä vesihyönteisiä. Puut vähentävät myös pienissä määrin ravinteiden määrää vedessä, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa Pirkanmaan ELY-keskukselta.
Myös Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön mukaan veteen upotettu joulukuusi, eli turo, toimii erinomaisena kutupaikkana ahvenille ja muille keväällä kuteville kaloille. Lisäksi turo antaa suojaa ja ravintoa vastakuoriutuneille sekä hieman isommillekin kalanpoikasille. Järjestön mukaan Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan turojen avulla voidaan jopa kaksinkertaistaa vesistössä elävien ahvenenpoikasten lukumäärä.
Vapaa-ajankalastajat nostavat esiin, että turoille on tarve vesistöissä, joiden rannoilta sopivat kutupaikat puuttuvat usein lähes kokonaan. Suurimpia syitä kutupaikkojen puuttumiseen ovat rantojen rakentaminen ja raivaaminen sekä ruoppaukset.
» Takaisin arkistoon