Marraskuinen suurtulva yllätti Punkalaitumenjoen varressa. Kuin sattuman oikusta juuri ennen tulvaa, viime viikolla, järjestettiin hulevesi-ilta, jossa kävi ilmi myös se, että kunnan viemäriverkosto on parhaat päivänsä nähnyt.
Keväällä 1966 tuolloin vielä perkaamaton Punkalaitumenjoki tulvi yli äyräidensä. Jokivesi ulottui kirkkomaan kiviaitaan asti ja Käkisuolla lehmiä soudatettiin veneellä turvaan.
Viime viikolla satanut lumi hävisi viikonvaihteessa runsaiden vesisateiden mukana ja nosti veden korkeuden alkuviikolla jälleen tulvalukemiin. Moni 1966 tulvan muistava sanoo, että tulva on tällä kertaa jopa pahempi kuin 58 vuotta sitten.
Jonkunlainen sattuman oikku lienee, että viime viikolla Punkalaitumella järjestettiin hulevesi-ilta. Illan aikana sivuttiin myös sitä, että Suomen ympäristökeskus on vastikään julkaissut kartan tulvariskialueista. Alkuviikolla nämä riskialueet on ollut mahdollista todeta omin silmin paikkakunnalla.
Punkalaitumella kunnallinen vesihuolto on toiminut aika tarkalleen 50 vuotta. Kun vesilaitos puoli vuosisataa sitten perustettiin, kerrottiin, että se tulee taloudellisesti toimimaan niin sanotusti omillaan. Käytännössä näin ei ole tapahtunut. Jo pitkään on ollut tiedossa, että käyttö- ja jätevesien taksoja ei peritä niin paljoa, mitä vesihuoltolaitoksen toimintaan kuluu. Kunnanjohtaja Tiina Pelkonen kuvaili muutama viikko sitten lehdessä tilanteen olevan laiton.
Mikäli vesihuolto Punkalaitumella haluttaisiin saada asianmukaiseen kuntoon, tarkoittaisi se tuntuvia taksojen korotuksia veden käyttäjille. Samaan aikaan tiedetään, että vesihuoltoverkko kaipaa kunnossapitoa. Runkolinja Kanteenmaahan on uusittava ja se on miljoonainvestointi.
Viime viikolla hulevesi-illassa kuultiin, että kunnan nykyinen viemäriverkko ”vuotaa kuin seula”. Pahimmilla alueilla ja tietyissä tilanteissa viemäriverkkoon pääsee vuotovesiä jopa 99 % kaikesta virtaamasta. Tämä tarkoittaa sitä, että viemäriverkon ulkopuolisia, ylimääräisiä vesiä ohjataan Huittisten puhdistamolle kuutiokaupalla maksua vastaan.
Vesihuollon ongelmat tuntuvat mittakaavassaan sen verran suurilta, että nopeaa ratkaisua niihin ei taida olla näköpiirissä. Vesi- ja jätevesimaksuja voidaan korottaa, mutta ei määrättömästi. Miljoonainvestointi vesijohtoverkkoon on tehtävä ja rahoitettava lainarahalla. Samaan aikaan ongelma pikemminkin syvenee, kuin ratkeaa. Kuntapäättäjiä ei käy vaalivuoden lähestyessä kateeksi, tässäkään asiassa.
» Takaisin arkistoon