Susihavainnoista on tullut arkipäivää Punkalaitumella. Edelleen kuitenkin havaintojen kirjaaminen Luken Tassu-järjestelmään on tärkeää ja tällä hetkellä etenkin susien ulostenäytteet kiinnostavat virastoa, koska niiden avulla alueen sudet pystytään tunnistamaan. Viranomaisille ilmoitettavien havaintojen perusteella ratkaistaan myös usein se, antaako poliisi vaikkapa karkoitusmääräyksen liian tuttavalliseksi käyvälle suurpedolle.
Sudet ovat asettuneet Punkalaitumen maisemiin viime vuosina pysyvästi. Pitäjämme alueella liikkuu yksilöitä kolmelta eri reviiriltä. Humppilan ja Rekikosken reviirien lisäksi alueen vanhin susireviiri on nimetty Punkalaitumen mukaan.
Huittisissa ammuttiin poliisin päätöksellä pihoissa kulkenut susi pari viikkoa sitten. Se palasi toistuvista karkoituksista huolimatta takaisin ihmisten läheisyyteen. Punkalaitumellakin pihakäyntejä kirjataan vuodessa kymmeniä, mutta tähän mennessä yksikään susista ei ole ryhtynyt ”kyläluudaksi”.
Punkalaitumella läheskään kaikki susihavainnot eivät päädy Luonnonvarakeskuksen (Luke) suurpetohavaintojärjestelmään Tassuun. Kaikista pihakäynneistä ei myöskään ilmoiteta välittömästi Hätäkeskukseen, vaikka siihen ohjeistetaan. Mikäli mahdollista haittaa aiheuttavista susista ei kirjata tietoa, ei viranomaisella ole perusteita tehdä päätöksiä haitan poistamiseksi.
Havaintoja susista kuitenkin kerätään ja erityisesti Lukea kiinnostavat susien ulosteista saatavat dna-tiedot. Niiden avulla sudet pystytään tarkasti yksilöimään.
Luke ja Metsästäjäliitto kannustavatkin ihmisiä ilmoittamaan suden jätöksiksi epäillyistä ”pökäleistä” petoyhdyshenkilöille. Ohjeena voi pitää, että jos luonnosta löytää koiran jätöksiä isomman läjän, jossa on nähtävissä karvoja, voi perustellusti epäillä läjää suden jättämäksi. Jos kuka uskaltaa, jätöstä voi myös nuuhkaista. Mikäli haju on tyrmäävä, olet melkoisella todennäköisyydellä juuri haistanut suden ulostetta.
» Takaisin arkistoon