19.05.2022 188–8

Suomen eduskunta teki 17.5. historiallisen ja kauaskantoisen turvallisuuspoliittisen linjauksen päättäessään, että maamme hakee jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Päätös syntyi äänestyksessä äänin 188–8. Nämä lukemat tullaan todennäköisesti muistamaan pitkään.

Maamme turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut epävakaaseen suuntaan. Kun sodan kylmät kasvot lopullisesti paljastuivat 24.2. Venäjän hyökätessä Ukrainaan, jäi maallemme kovin vähän vaihtoehtoja oman turvallisuutemme vahvistamiseksi. Yksin jääminen arvaamattoman Venäjän kanssa olisi ollut maamme ja kansamme tulevaisuuden kannalta liian riskialtista.

Siinä, missä Naton kannattajia aiemmin kritisoitiin, asettui Nato-päätöksen kannalle murskaava enemmistö kansanedustajista. Nekin, jotka aiemmin ovat Natoa vastustaneet, painoivat Jaa-nappia. Myös kansa on tehnyt selkeän valintansa Naton puolesta.

Vahva kansallinen selkänoja jäsenyyden tavoittelulle on tietysti tärkeää. Se on myös osoitus siitä, että tiukan paikan tullen poliitikot jättävät poliittisen retoriikan sivuun ja tarkastelevat asioita reaalipoliitikon silmin. Ruotsin yhtäpitävä Nato-päätös lisää hakemusten painoarvoa ja varmasti myös syventää entisestään viime vuosina tiivistyneitä maidemme suhteita.

Venäjän reaktiot Nato-hakemukseen ovat olleet tähän asti varsin laimeita. Sekin on reaalipolitiikkaa, sillä Suomi on jo 1990-luvulta lähtien lähentynyt Natoa sekä poliittisesti että sotilaallisesti. Jäsenyyden saaminen on lähinnä loppusilaus, jonka merkittävin kansallinen vaikutus on se, että pääsemme vihdoin Naton paljon puhutun 5. artiklan piirin. Se tarkoittaa turvatakuita, ja niitä totta vie nykymaailmassa taidetaan tarvita.