Poliittisen keskustelun synnyttämät vihan tunteet kertovat yhteiskuntamme polarisaatiosta ja siitä, että elämme vaikeita aikoja.
Trump valittiin presidentiksi, minä vihaan häntä ja tyhmiä amerikkalaisia. Elokapina istuu Mannerheimintiellä, minä vihaan heitä. Venäjä tappaa naisia ja lapsia Ukrainassa, minä vihaan venäläisiä. Hallitus säästää, minä vihaan hallitusta.
Ovatko ajatukset tuttuja? Mikäli E2 Tutkimuksen katsausta on uskominen, ne ovat. Poliittinen keskustelu synnyttää vihan tunnetta yli puolessa meistä suomalaisista.
Erityisesti poliittinen keskustelu aiheuttaa vihaa nuorissa naisissa mutta myös nuorissa miehissä. Olisi mukava tietää, miksi? Puoluekantakin vaikuttaa, sillä tutkimuksen mukaan vihan tunteet ovat yleisempiä vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajille.
Poliittisen keskustelun synnyttämät vihan tunteet kertovat yhteiskuntamme polarisaatiosta ja siitä, että elämme vaikeita aikoja. Talous on kuralla ja säästöt tuntuvat epäoikeudenmukaisilta. Hallitus edustaa oikeistoa, oppositio vasemmistoa.
Poliittinen keskustelu Suomessa on kohtuullisen mukava kasvualusta vihan tunteille. Retoriikka on koventunut ja poliittisesti eri mieltä olevat ryhmät luovat kauhukuvia vastustajiensa tekemisistä. Somessa on helppo vihata eri mieltä olevia ja vastaavasti hakeutua samanmielisten seuraan.
Pidemmän päälle viha ei kuitenkaan kanna, koska se kuluttaa. Viha on paha vieras, on se sitten vallalla meidän ajatuksissamme tai laajemmin vallitsevana ilmiönä yhteiskunnassa. Vihalla kun harvoin rakennetaan mitään hyvää.
» Takaisin arkistoon