TE-uudistus vuodenvaihteessa siirtää aiemmin TE-hallinnon hoitamia palveluja kunnille. Uudistuksen onnistumisella on kunnille valtava taloudellinen merkitys. – Jokaisen TE-palveluihin käytettävän lantin on vaikutettava, korostaa Sastamalan työllisyysjohtaja Tiina Leppäniemi.
Kun TE-uudistuksen suunnittelu Pirkanmaalla alkoi, irtautuivat Sastamala, Punkalaidun, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Kihniö pienen skandaalin saattelemana Tampere-vetoisesta mallista. Päätettiin perustaa Läntisen Pirkanmaan työllisyysalue, jossa järjestämisvastuukuntana toimii Sastamala. Nyt koneistoa on jumpattu kuntoon yli vuoden ajan ja kohta nähdään, miten onnistutaan.
– Meillä on ihan erilaisia asiakastarpeita ja toimijakenttä täällä reuna-alueilla kuin keskellä maakuntaa. Toisaalta me tunnemme toimintaympäristömme, asiakkaat, verkostokumppanit ja koulutuksenjärjestäjät. Kaikilla toimijoilla on kasvot ja voimme hyödyntää kuntien koko ekosysteemin, perustelee Sastamalan työllisyysjohtaja Tiina Leppäniemi viiden kunnan omaa työllisyysaluetta.
Uusi työote tarvitaan
Kun Leppäniemeä kuuntelee, vakuuttuu siitä, että vuoden alusta aloittavan työllisyysalueen on tehtävässään onnistuttava. Muuten kuntien talous on helisemässä. – Onnistumisen ratkaisee se, miten pystymme toteuttamaan palvelut.
Leppäniemi kieltääkin siksi puhumasta TE-palveluiden ”siirrosta”, vaikka korostaakin, että viranomaistyö tehdään sen mukaan, mitä lainsäätäjä on sanonut. – Varoitan puhumasta ”TE-palveluiden siirrosta kuntiin”. Emme me tule tekemään, kuten TE-toimistot eli samat toimintatavat eivät siirry TE-toimistoilta työllisyysalueelle. Jos tekisimme samalla tavalla, ei mikään muuttuisi.
– Työllisyysalueella tarvitaan aivan uusi työote asiakkaiden ja meidän välillä. Tarvitaan vuorovaikutusta, preppausta, ohjausta ja koulutusta. On oltava innovatiivinen.
Suuri vastuu onkin kaikkien työllisyysalueen työntekijöiden harteilla uudistuksen onnistumisessa. – Tarvitaan työkulttuurimuutoskasvatusta. Pitää tulla vastuu, mihin rahaa käytetään. Jokaisella kunnan yksiköllä varhaiskasvatuksesta teknisiin palveluihin on rooli uudistuksessa ja se pitää kaikkien tajuta.
Historiallinen uudistus
Tiina Leppäniemi kuvaa TE-uudistusta historialliseksi. – Sote-uudistus oli iso, mutta tämä on historiallinen. Näin suurta uudistusta ei ole ennen ollut, eikä taida enää tulla.
TE-uudistuksessa kunnat siis ottavat vastuulleen niiden palveluiden tarjoamisen, jotka aiemmin sai TE-toimistoilta. Myös osa ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen tehtävistä siirtyy kuntiin. Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen etu on Leppäniemen mukaan, että täällä yhteistyötä on takavuosina tehty pariinkin otteeseen työllisyyden kuntakokeilujen muodossa ja siitä on voitu nyt ponnistaa.
– Vuonna 2013 TE-palvelut siirtyivät Tampereelle. Nyt palataan oikeastaan aikaan ennen vuotta 2013. Palataan tilanteeseen, jossa ihmiset voivat asioida omassa kotikunnassaan ja saada henkilöasiakkaan palvelut sieltä. Yrittäjät voivat olla meihin yhteydessä ja me jalkaudumme yrityksiin. Suuri potentiaali on myös käytettävissä Sasky koulutuskuntayhtymässä ja vapaassa sivistystyössä.
Miksi on onnistuttava?
Sitten siihen tärkeimpään kysymykseen: miksi työllisyysalueen on onnistuttava?
TE-uudistuksen jälkeen työllisyydenhoidon ja kotouttamisen kuntien valtionosuudet perustuvat vuoden 2023 tietoihin. – Jos ajatellaan, millainen työttömyys oli silloin, on työttömien määrä nyt paljon suurempi. Kaikki uudistuksen valmistelijat tietävät, että tulevat valtionosuudet ovat alimitoitettuja, Tiina Leppäniemi sanoo.
Samaan aikaan työttömyysturvan kuntavastuu muuttuu eikä työttömien aktivointiaste vaikuta. Palkkatukityökään ei enää pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa.
– Tähän asti kunnat ovat maksaneet pelkästään työmarkkinatuen osuutta, koska aktivointi on otettu huomioon. Työmarkkinatuen maksuosuus on alkanut vasta 300 päivän työttömyyden jälkeen.
Vuoden vaihteen jälkeen kunta maksaa kuntaosuuden kaikista työttömyysturvan muodoista. Sadan työttömyyspäivän jälkeen osuus on kymmenen prosenttia, 200 päivän jälkeen 20 % ja niin edelleen. Maksimissaan kunnan maksuosuus on 50 % työttömyysetuudesta.
– Sastamalan osalta tämän laskennallinen vaikutus on vuoden 2023 tilanteen mukaan 1,8 miljoonaa euroa. Punkalaitumella summa ei tietenkään ole näin suuri, mutta suhteessa kunnan osuus kasvaa, koska aktivointiaste on ollut korkea, eikä sitä enää huomioida.
Leppäniemen viesti onkin se, että työllisyysrahojen budjetoinnin on oltava realistista ja pitävää. – Ei voida vain antaa rahaa ja olla välittämättä siitä, onko toimilla vaikutusta. Kun palkkatukityökään ei enää kerrytä työssäoloehtoa, joudutaan arvioimaan sitä, kenelle palkkatukea myönnetään. Jokaisen lantin on tässäkin kohtaa vaikutettava, koska jos palkkatuen maksaminen ei johda työsuhteeseen, putoaa henkilö jälleen samalle maksuosuudelle kuin oli ennen palkkatuettua työtä.
Työllisyysalueen järjestämisvastuullinen kunta on Sastamala. Punkalaitumella Sastamala vastaa myös täällä tarjottavista lähipalveluista. Osa alueen kunnista on halunnut ottaa vastuun lähipalveluista itse. Osa työllisyysalueen palveluista taas tarjotaan keskitetysti. Sastamalan työllisyyslautakuntaan on valittu edustus kaikista työllisyysalueen jäsenkunnista.
Vain välttämätön asiointi alkupäivinä
Työllisyysalueen aloittaessa toimintansa, Tiina Leppäniemi korostaa, että asiakkaan suuntaan muuttuu loppujen lopuksi kovin vähän. Päinvastoin helpotusta on luvassa siinä, että he voivat asioita omissa kotikunnissaan.
Vuoden vaihtuessa hänellä on kuitenkin tärkeä viesti. – Jos ei ole pakko, ei kannata pyrkiä asioimaan kanssamme vuoden ensimmäisinä päivinä. Jo nyt tiedetään, että asiakkuusjärjestelmät ovat poissa käytöstä 30.12.2024–01.01.2025 ja asiakaspalvelua pystytään tarjoamaan vain rajoitetusti.
– Asiakaspalvelu pyritään turvaamaan avaamalla ovet toimipisteissä 2.1. ja informoimme lähempänä vuoden vaihdetta käynti- ja puhelinasioinnista, jotta kiireellinen asiakaspalvelu saadaan hoidettua. Jos asiakas ottaa yhteyttä työvoimaviranomaisiin esimerkiski puhelimella, voidaan työnhaku käynnistää taannehtivasti sen jälkeen, kun asiakasjärjestelmät taas toimivat. Laitetaan kädet kyynärpäitä myöden ristiin, että käyttökatko jää niin lyhyeksi, mitä asiakasjärjestelmien ylläpitäjä KEHA on meille ilmoittanut.
Myös kunnissa on syytä laittaa kädet ristiin sen puolesta, että työllisyysjohtaja Tiina Leppäniemi joukkoineen onnistuu suuressa tehtävässään.
Menoja mahdoton arvioida
– Työllisyysmenojen arviointi TE-uudistuksen jälkeen on vaikeaa, lähes mahdotonta. Ne ovat kuin ennen sote-uudistusta erikoissairaanhoidon menot kunnille, sanoo Punkalaitumen kunnan hyvinvointijohtaja Tiina Mäkiranta.
Hänen mukaansa varovaisen arvion mukaan työmarkkinatuen kuntaosuus tulee nykyisestään vähintään kuusinkertaistumaan. – Kokonaisuudessaan työllisyysmenot ovat jatkossa suuri epävarmuustekijä kunnan talouteen.
Punkalaitumen kunta budjetoi ensi vuonna työllisyyden hoitoon lisää aikaisempaan tasoon noin 370 000 euroa. Valtionosuutta työllisyyden hoitoon arvioidaan saatavan yli 300 000 euroa.
Sitä Tiina Mäkiranta pitää hyvänä, että tuki- ja neuvontapalvelut saa edelleen palveluohjaajalta kirjaston asiointipisteessä kuten ennenkin.
» Takaisin arkistoon