29.10.2020 Kanteenmaassa kajahti ja riistaa kaatui

– Ensimmäinen saalis kaatui Ilari Nikulan toimesta. Saimme naarashirven. Kanteenmaan metsästysseurassa on pääpaino ollut hirvissä ja peuroissa, vaikka jonkin verran pienriistaakin metsästämme, kertoo seuran puheenjohtajana kolme vuotta toiminut Janne Kittilä.

Kanteenmaan metsästysseura on 71-vuotias seura. Jäsenet ovat 18 – 100 –vuotiaita. Nuoriakin seurassa on seitsemän ja naisia yksi. Lauantaina luonto antoi parastaan. Valkenevassa päivässä oli lupaus poutasäästä.

Lupa poikineen

– Aamusta kokoonnutaan porukalla, keskustellaan päivän tavoitteista ja toiveista. Päivien pituudet vaihtelevat havaintojen ja tapahtumien kulun mukaan. Hirvilupia meillä on neljälle isolle ja neljälle vasalle. Niistä on ammuttu yksi naaras ja neljä vasaa. Peuralupia on 300, joista olemme ampuneet noin 50. Yksi majavalupakin on käytettävissä.

Siellä ne seisoivat, iso joukko metsästäjiä pimeässä metsästysmajan pihassa. Jokainen yhtä innoissaan sekä toistensa tapaamisesta että lähestyvästä jahdista. Jokaista erikseen kiersi tervehtimässä vähintään yhtä innokkaat koirat. Tiesivät, minne kohta pääsevät. Mikä metsästäjää tässä touhussa kiehtoo?

Luonto parasta

– Metsästyksessä on hienointa seurata luonnon tapahtumia, sytyttää vaikkapa nuotio. Se yhteinen tekeminen. Erityisen mukavaa on seurata koiran työskentelyä erilaisissa maastoissa ja keleissä. On hienoa nähdä, kun koira reagoi erilaisten eläinten tullessa löydetyiksi. Erityisesti onnistumisen iloa tuo, kun saat koiran haukusta ammuttua eläimen. Tuossa tapahtumassa yhdistyy koiranohjaajan ja koiran hyvä yhteistyö, joka tähtää onnistuneeseen riistalaukaukseen. Metsästys on myös mukava rentoutumistapa hektisen nykyelämän vastapainoksi. Bonuksena tulee luonnonmukainen riistanliha.

Sopii kaikille

Yhä useammin myös naiset liittyvät metsästysseuroihin.

– Suosittelen metsästystä kaikille, jotka viihtyvät luonnossa. Riittää, kunhan on kiinnostunut kulkemaan ”metsällä”. Ei siellä ole pakko ampua näkemäänsä riistaa, vaan voi kulkea oman fiiliksen ja mieltymyksiensä mukaan. Nykyään moni metsästää aseiden lisäksi myös kameroilla, ikuistaen mukavia riistatilanteita. Suositulla harrastuksella on myös omat haasteensa, nurjat puolensakin.

– Haastavinta on oppia tuntemaan eläinten käyttäytyminen eri tilanteissa, kelissä ja maastossa. Saaliin saaminen koiralle on erittäin haastavaa. Se vaatii perehtyneisyyttä maastoon, eläimiin ja näiden käyttämiin kulkureitteihin. Suurin murheen aiheuttaja on nykyinen suurpetopolitiikka, joka tekee suurta haittaa koirilla metsästykselle ja kilpailutoiminnallekin. Punkalaitumen ja lähikuntien alueella on koirien irtipäästämiseksi sopimattomia alueita, havainnot vaan lisääntyvät vuosi vuodelta ja pedot tulevat entistä rohkeammin asutusten lähelle.

Ei kilpailua

Metsästysseura perustetaan, kun halutaan toimia yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti, yhtenäisellä alueella, virallisena yhdistyksenä pitäen riistakannat elinvoimaisina.

– Metsästystä ei tulisi mieltää seurojen tai edes jäsenten väliseksi kilpailuksi, kilpailla voi monin eri tavoin muutenkin nykymaailmassa. Teemme yhteistyötä naapuriseurojen kanssa. Hyväntekeväisyysmielessä lahjoittivat kaikki Punkalaitumen Rhy:n seurat ja seurue lihaa Punkalaitumen koululle viime vuonna.

Rahaakin kuluu

Kun metsästysinto kasvaa, saattaa rahaakin kulua paljon.

– Rahaa saa menemään ihan niin paljon kuin haluaa siihen laittaa. Nykyään on harrastuksen parissa niin paljon mahdollisuuksia kulkea eri puolilla Suomea tai maailmaa. Metsästystavoista riippuen myös varusteisiin saa mukavasti kulutettua ylimääräiset varat. Itse en halua laskea, miten paljon rahaa menee, suurimman osan kuitenkin vapaa-ajastani kuljen metsällä 1,5-vuotiaan suomenpystykorva Taran kanssa. Varusteitakin uusitaan ja lisätään mieltymysten mukaan.

Janne Kittilä muistuttaa, että aloittelevalla metsästäjällä on monenlaista mietittävää.

– Paikallinen, aloitteleva metsästäjänalku, joka metsästää asuinpaikkansa metsästysseuran alueella, maksaa seuran liittymisja jäsenmaksun, hankkii hyvän ympärivuotiseen metsässä kulkemiseen tarkoitetun puvun, jalkineet ja päähineen. Käsikiikari on plussaa, se edesauttaa saaliin havaitsemista. Aseen voi saada joko tutulta perheenjäseneltä, käytettynä tai uutena oman valinnan mukaan. Kulkemista helpottaa kanssametsästäjien opastus maastoissa sekä oma auto tai mopo. Kyllä 500 – 1 000 euroa alkuun saattaa upota.

Vilillä vipinää

4,5-vuotias Vili-koira kunnostautui viikonlopun jahdissa hienosti.

– Lauantaina kaatui yksi hirvi, mutta sunnuntaina Vilillä oli hieman haastavaa löytää saalis, kun yöllä oli pakastanut ja päivän lämmetessä eivät jäljet tainneet haista, hirvet lymyilivät taimikossa. Iltapäivällä Vili ne sitten löysi Isomäeltä. Emä ja kaksi vasaa siellä seisoivat, näistä Mika Penttilä ampui ensimmäisen vasan ja Ari Saarinen toisen. Kauempana näkyi myös aikuinen naaras ja kaksi urosta.

Jahti jatkuu

Ensi viikonloppuna metsästysseura jahtaa koiran kanssa kolmea aikuista hirveä.

Hanna-Mari Kamppikoski