26.01.2017 Suuri maaseutuilta keräsi Vartiolan täpötäyteen

Marttilan lisäksi maaseutuillan panelisteina olivat maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) sekä kansanedustajat Pertti Hakanen (kesk), Martti Mölsä (ps) ja Olavi Ala-Nissilä (kesk).

Suuri maaseutuilta veti Vartiolan täyteen väkeä. Tilaisuudessa panelistien ajatuksia kuunteli ja heille kysymyksiä esitti kolmisensataa henkeä. Paikalle oli lähdetty muualtakin kuin Punkalaitumelta.

– Idean siemen tilaisuudesta syntyi vuoden 2015 syksyllä, jolloin pidettiin samankaltainen tapahtuma Vartiolassa ja käytiin hyvää maaseutupoliittista keskustelua, totesi tilaisuuden järjestäjiin kuulunut kansanedustaja Pertti Hakanen. Hän oli varma, että Vartiolaan kokoonnutaan maatalousaiheen ympärille myös jatkossa.

Tavoitteena hyvinvoiva viljelijä

Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen kävi puheenvuorossaan läpi hallituksen 1,5 vuoden aikana tekemiä toimia maatalouden hyväksi. – Maataloudessa eletään talouden kannattavuuden suhteen EU-ajan pahinta kriisiä. Monista tavoitteista ollaan kaukana. Toimia on kyllä tehty mutta ne ovat olleet akuutin hädän lievittämistä.

– Maataloudessa on tavoitteena oltava hyvinvoiva viljelijä, joka tuntee tyydytystä työstään ja tekee taloudellisesti kannattavaa työtä. Monessa muussa EU-maassa tuottajahinnat ovat lähteneet kasvuun, eivät kuitenkaan Suomessa, Tiilikainen totesi.

Hän korosti, että kotimaisen ruoan lisähinta on saatava markkinoilta, ei tuista. – Markkinahintaa ei voida tehdä poliittisella päätöksellä mutta painetta itsesääntelyyn voidaan lisätä. Mikäli suomalainen kauppa haluaa myydä suomalaista ruokaa, onnistuu se vain siten, että tuottajalle maksetaan reilu hinta.

– Viljelijän on pystyttävä käyttämään työaikansa kannattavaan toimintaan. Tuottavasta työstä on pois, jos työaika kuluu hallinnon vaatimusten täyttämiseen.

Ministeri Tiilikainen korosti, että suomalaisen ruoan vientiä pyritään koko ajan lisäämään aktiivisesti. – Vaikka Venäjän markkinat ovat halvaantuneet, on vienti muualle kasvanut kymmenen prosenttia.

Turhaa parjausta

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila suhtautui nihkeästi hallituksen toimien ”parjaukseen”. – Hallitusta parjataan turhaankin. Tuntuu, että taustalla on se, että vihdoin tehdään jotain ja mennään eteenpäin.

– Biotalouden nousu on hieno nähdä, mutta ylpeydenpeikko on siinä orastavana uhkana. Tuntuu, että alamme viisastella ja valikoida, kenen rahoilla olemme investointeja valmiit tekemään. Minä olen sitä mieltä, että kyllä tänne pääomaa ulkomailta mahtuu, Marttila painotti.

Hänen mukaansa suomalainen ruoka on Pohjoismaiden halvinta. – Jos kotitalouksien ruokahävikki on vuodessa 500 miljoonaa, ruoka ei voi olla kallista. Puhe ruoan kalleudesta on lopetettava ja nostettava esiin se, kenelle tuotantoketjussa rahat jäävät.

– Kansainvälisillä markkinoilla emme pärjää hinnalla. Tanskalaiset markkinoivat sianlihaansa maailman turvallisimpana ruokana, jossa antibiootteja on käytetty vain ”vähän”. Me suomalaiset voisimme myydä täysin antibiooteista vapaata sianlihaa, Marttila kuvaili.

Hän otti kantaa myös EU:n uuteen maatalouspolitiikkaan, joka otetaan käyttöön vuonna 2021. – Haluamme yksinkertaisempaa maatalouspolitiikkaa, vähemmän byrokratiaa, vähemmän sanktioita ja edelleen tuotantoon sidottuja tukia.

Paneelikeskustelun antia

Suuressa maaseutuillassa järjestettiin myös parituntinen paneelikeskustelu, johon ottivat osaa ministeri Tiilikainen, puheenjohtaja Marttila sekä kansanedustajat Hakanen, Mölsä ja Ala-Nissilä. Paneelin vetäjänä toimi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jyrki Kemppainen. Paneelissa aiheiksi nousivat mm. S-Ryhmän markkina-asema, Kiinan elintarvikevienti sekä konkreettiset toimet maatalouden tilanteen parantamiseksi.

Panelistit eivät pitäneet hyvänä S-Ryhmän liian vahvaa asemaa elintarvikemyyjänä. – Halpuutuksen hyöty kuluttajalle on 400 miljoonaa, saman verran tuottajat ovat menettäneet, totesi Juha Marttila.

Olavi Ala-Nissilä näki ratkaisuksi tuottajaorganisaation vahvistaminen lainsäädännöllä, Pertti Hakanen ja Martti Mölsä etsisivät ratkaisua kilpailulakien muutoksella. Ministeri Tiilikainen puolestaan kertoi EU-komission valmistelevan jo viljelijän asemaa parantavaa lainsäädäntöä.

– Ruotsissa on erityinen kyläkauppatuki. Pitäisiköhän meidän katsoa mallia Ruotsista?, pohti Kimmo Tiilikainen. Ruotsista mallia kehotti ottamaan myös Juha Marttila. Hänen mukaansa esimerkiksi sianlihan tuottajahinta on naapurissa saatu nousuun.

Sianlihan viennin Kiinaan nähtiin yhtenä ratkaisuna. – Se tulee käynnistymään. Yhden firman tuotantolaitokset on jo hyväksytty, uskon että toistenkin hyväksytään. Kiinassa jo kolmasosa elintarvikkeista myydään verkossa. Niin isoa kalaa kannattaa pyytää, vaikka ei heti saisikaan, Kimmo Tiilikainen pohti.

Juha Marttila huomioi, että kaukomarkkinoilla ”norsu on syötävä pala kerrallaan”. Hän kehotti myös huomaamaan lähimarkkinoiden edut. – Suomi on onnellisten sikojen ihmemaa. Se kannattaa muistaa kotimaista lihaa markkinoitaessa.

Yleisöstä Antero Kaappa totesi suomalaistiloilla käytävän eloonjäämiskamppailua maataloustulon laskiessa. Hän kaipasi vienninedistämisen lisäksi verotuksen keinoja talonpojan tukemiseen. Muissa yleisökysymyksissä kaivattiin mm. maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista. Myös sitä mietittiin, eikö Venäjän viennin käynnistämiseksi ole mitään tehtävissä.

– Olen ärtynyt ja vihainen, ettei EU:ssa ole kyetty suurempaan solidaarisuuteen Suomea kohtaan Venäjä-pakotteissa. Olemme kuitenkin pysyneet rintamassa, harmitteli Juha Marttila.

– Maataloustulon alenema on huoltovarmuuden ja ruokaturvallisuuden kannalta riski, Pertti Hakanen totesi. Juha Marttila puolestaan kehotti olemaan häpeämättä tukia. – Niihin on hyvät perustelut.

Paneelissa pohdittiin myös, mitä konkreettisia keinoja hallituksella on maatalouden tilan parantamiseksi. – Talouskasvun vahvistuessa myös ihmisten ostovoima kasvaa. Maatalouspolitiikan uudistamisella vähennetään kohtuuttomia sanktioita ja puretaan byrokratiaa, lupasi ministeri Tiilikainen.

Panelistit patistelivat myös kuntia hankkimaan kotimaista ruokaa. – Valtiolla ei ole siinä määräysvaltaa mutta teillä on, muistutti Kimmo Tiilikainen.

Martti Mölsä korosti useaan otteeseen yrittäjyyden merkitystä maaseudun elinvoimaisena säilyttämisessä. – Yrittäjille, myös maa- ja metsätalousyrittäjille, on tulossa viiden prosentin tulovähennys. Sillä on vaikutusta. Toivon, että pk-sektorilla alkaa syntyä uusia yrityksiä. Arvonlisäveron alarajan nostoa on myös ajettava. Me turvaamme vientiin sekä pk-yrityksiin.

Suuri maaseutuilta Vartiolassa kuvattiin ja sen voi katsoa vaikkapa Youtube –palvelusta hakusanalla ”Suuri maaseutuilta”.

MTK-Punkalaitumen puheenjohtaja Sami Ali-Rantala ojensi paneelin päätteeksi ministeri Tiilikaiselle, puheenjohtaja Marttilalle sekä päätoimittaja Kemppaiselle kaskukirjan ”Harmia joka päivälle”. – Muistutuksena punkalaitumelaisesta pirullisuudesta. Kirjan nimi muistuttaa kyllä maanviljelijän arkeakin, Ali-Rantala naurahti.