19.05.2022 Puoli vuosisataa suunnistuskarttoja

Olli Ylijoki on käyttänyt 50 vuoden aikana suunnistuskarttojen laatimiseen noin 110 000 tuntia. Ylijoen laatimat kartat ovat esillä kirjastossa tämän kuun loppuun asti.

– En minä kilometrimäärää ole laskenut, mutta kumisaappaita löytyi mahdoton karhee, kun ne joku aika sitten hävitin, myhäilee Olli Ylijoki, jonka voi sanoa tuntevan Punkalaitumen maastot kuin omansa. Hän on vuodesta 1972 alkaen vastannut 50 suunnistuskartan maastotöistä Punkalaitumella ja hieman pitäjän rajojen ulkopuolellakin.

Punkalaitumella ja miksei muuallakin urheilupiireissä tiedetään Olli Ylijoen mittava työ kaikenlaisen urheilun ja liikunnan edistäjänä. Suunnistuskarttojen pariin hän ajautui 50 vuotta sitten.

– Punkalaitumella oli tarkoitus järjestää suunnistuksen piirinmestaruuskisat kesällä 1972 ja ajanmukainen kartta puuttui. Piirin suunnistusjaosto järjesti Kullaan metsäopistolla kaksipäiväiset kurssit, joilla opettajana oli Jussi Seppälä. Osallistuin kurssille, Olli kertoo.

Koska piirinmestaruuksien kilpailukeskuksena tulisi toimimaan Roukan talo Roukanmaassa, oli itsestään selvää, että alueelle tarvittiin myös suunnistuskartta. Niinpä Ylijoen ensimmäinen kartta painettiin 1972. Se ulottui karkeasti Roukanmaasta nykyiselle Vesilahdentielle.

– Siihen aikaan koko maassa ei oikein ollut suunnistuskarttoja ja niiden laatiminen oli luvanvaraista. Yhivuoren kartta tehtiin peruskarttamerkein, Olli kertoo.

Vuonna 1976 hän laati kartan Särkän-Vehkajärven alueesta. – Se tehtiin jo suunnistusmerkein. Maanmittauslaitoksen karttapainolla oli monopoli karttojen painatukseen ja sen listalta käy ilmi, että tämä kartta oli Suomessa yksi ensimmäisistä suunnistusmerkein tehdyistä kartoista, koska se painettiin jo kyseisen vuoden maaliskuussa.

Viiden vuosikymmenen aikana paikkakunnan ja lähialueiden maastot ovat tulleet Ollille tutuiksi. – Vaikeampia kartoitettavia alueita ovat olleet nimenomaan Särkän seutu ja Navettakangas. Ne olivat suuritöisiä. Alkuun kartoilla ei juuri ollut vihreää väriä, mikä tarkoittaa tiheiköitä. Nykyään vihreää on kartoilla enemmän. Metsien muutokset ovat näkyneet siinä, että pusikoista on kasvanut tukkimetsiä ja toisin päin.

Suunnistuskarttojen laatimisen lisäksi Olli Ylijoki on ajantasaistanut runsaasti vanhentuneita suunnistuskarttoja. Hän on itse myös piirtänyt yhden kartan. – Se oli Hankurin kartta vuonna 1980. Sen aikaiset tussit olivat sellaisia, että piirtämisessä oli kova työ. Piirtäessä tussia piti vetää, eikä työntää.

– Viimeisin ajantasaistamani kartta on viime vuodelta Koskioisten Lintukankaan alueelta. Tämän kartan tein vuonna 2020. Sitä pitää varmaan vieläkin täydentää, joten en ole täysin lopettanut hommia karttojen parissa, Olli tuumii.

Olli Ylijoen karttanäyttely on esillä toukokuun ajan Punkalaitumen kirjastossa ja se konkretisoi miehen kunnioitettavan kartoittajan urakan.