Olemme Facebookissa!

14.12.2017 Talouden tasapainottaminen puhutti juhlakokouksessa

Pekka Karppanen, Elina Anttila, Kaija-Leena Juti, Ritva Koivula, Eila Vallin, Sari Koivula, Ville Ahvenus, Arto Asa, Tiina Vähäheikkilä ja Marko Ketola palkittiin kunnanvaltuuston juhlakokouksen yhteydessä Kuntaliiton ansiomerkein.
Punkalaitumen kunnanvaltuusto piti maanantaina Pakarilla juhlakokouksen, jossa juhlistettiin sekä 100-vuotiasta Suomea että 150-vuotiasta kunnallishallintoa Punkalaitumella. Juhlatunnelmaa latisti se, että kokouksessa hyväksyttiin 1,74 miljoonaa euroa alijäämäinen budjetti ensi vuodelle ja jouduttiin käymään keskustelua talouden tasapainottamisesta, josta siitäkin näkemykset erosivat.

Ennen valtuuston kokousta järjestettiin juhlatilaisuus, jossa syötiin jouluinen juhlapäivällinen sekä palkittiin Kuntaliiton ansiomerkein kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.


Kuntaliiton kultaisella ansiomerkin 40 vuoden palveluksesta sai Pekka Karppanen. Kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta saivat Elina Anttila, Pasi Hynnä, Kaija-Leena Juti, Liisa Karjalainen, Ritva Koivula sekä Eila Vallin. Hopeisella ansiomerkillä palkittiin Ville Ahvenus, Arto Asa, Sari Koivula, Leo Vesanto ja Tiina Vähäheikkilä. Kuntaliiton erikoisansiomerkin sai Marko Ketola.


Musiikkia ennen päivällistä esittivät sisarukset Elli ja Emma Aro.


Juhlassa puhui valtuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo (kesk.). Hän kävi läpi Punkalaitumen kunnallishallinnon syntyhistoriaa kohti nykymuotoaan. – Kunnallishallinto päätettiin perustaa 5.1.1868, jolloin valittiin kuntakokous. Valtuusto päätettiin perustaa vuonna 1908. Varsinaisen kunnallisen demokratian alku sijoittuu vuoteen 1917, jolloin kunnallislait määräsivät yleiset ja yhtäläiset vaalit. Ensimmäiset kuntavaalit toteutettiin syksyllä 1918.


– Välillä tuntuu, että päätettävät asiat ovat muuttuneet vaikeammiksi, vaikka historian valossa ei ole mitään uutta auringon alla. Verotetut ovat aina katsoneet kärsineensä vääryyttä ja jo vuonna 1910 Punkalaitumen Sanomissa kirjoitettiin otsikolla ”Koko Punkalaidunko konkurssiin”. 1800–luvulla lääkärissä piti käydä Huittisissa ja vastaanotolle pääsi nopeammin, kun pystyi itse maksamaan hoidostaan, kuvaili Uusi-Kouvo.


Hän muistutti myös, ettei demokratiaa parempaa hallintojärjestelmää ole vielä löytynyt. – Jokainen sukupolvi, jokainen valtuutettu, tekee päätöksensä etsien punkalaitumelaisten parasta. Päätökset tehdään sillä hetkellä käytettävissä olevan parhaan tiedon avulla. Keinot ja katsantokannat vaihtelevat mutta yhtä kaikki pyrkimys on yhteiseen hyvään.

Käyttötalous pakkasella, isoja investointeja


Punkalaitumen kunnan ensi vuoden talousarvion laadinta aloitettiin alkusyksystä. Tuolloin alijäämä oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Sen jälkeen budjetista on saatu kurottua pois miljoona euroa. Silti loppusumma jää 1,74 miljoonaa alijäämäiseksi.


– Erikoissairaanhoidon menot ja verotulojen lasku selittävät paljon lukemia. Alijäämä johtuu ulkoisesta, ei kunnan omasta, toiminnasta, totesi kunnanjohtaja Jyrki Moilanen.


Terttu Routsi (sdp.) totesi talousarvion sanallisesti hyväksi mutta kysyi, mistä syksyn kuluessa on saatu aikaan miljoonan säästö. Kunnanjohtaja Moilasen mukaan kaikki osastot ovat säästäneet, erikoissairaanhoidon arvioituja kuluja on laskettu, veroja korotettu ja kunnan metsänmyyntiä lisätty.
Kunnallisveroja ensi vuonna arvioidaan kertyvän 7,5 miljoonaa euroa ja yhteisö- sekä kiinteistöveroa yhteensä 1,1 miljoonaa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 10,2 miljoonaa, mikä on 600 000 euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden arviossa.


Investointeja talousarvio sisältää runsaat 5,8 miljoonaa, joista suurimmat ovat uusi Yhteiskoulu-lukio sekä päiväkoti. Nettolainanotoksi ensi vuonna arvioidaan 6,4 miljoonaa, jolloin lainamäärä asukasta kohti olisi ensi vuoden lopussa noin 2 500 euroa.


Hyväksyttyyn talousarvioon tehtiin vain yksi muutos. Se syntyi yksimielisesti, kun Linda Lähdeniemi (kesk.) esitti elinkeinoelämän kehittäminen -osastoon sisältyvän maaseututoimen tavoitetaulukoiden lisäämistä talousarvioon. Esitystä hän perusteli sillä, että maatalous on edelleen kunnassa tärkeä elinkeinomuoto ja sen palveluitakin on pystyttävä mittaamaan. Lähdeniemen esitystä kannattivat keskustan Outi Uusi-Kouvo ja Sanna Salioja.


Tunnuslukuja talousarvioon kaipasi myös Sari Laakso (ps.). Hän toivoi niitä erityisesti palveluihin, joita kunta ostaa tällä hetkeltä Sastamalan kaupungilta.

Itse vai apua ulkoa?

 

Eniten valtuuston kokouksessa puhutti talousarvion hyväksymiseen liittyvä kohta, jossa kunnanhallitus velvoitetaan laatimaan kunnalle säästöohjelma talouden tasapainottamiseksi ja esittää se valtuustolle 30.6.2018 mennessä.

 

– Yhteisymmärrystä tarvitaan, sillä helpot keinot on käytetty, totesi kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti (sin.) ja kritisoi aiempien maan hallitusten leikkauslinjaa kunnilta.

 

Marja Wakkala (sdp.) painotti, että taloutta pitäisi lähteä tasapainottamaan kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteisen toimielimen voimin. – Ennen kuin otetaan ketään ulkopuolista, koitetaan yhdessä. Me emme voi olla niin ”munattomia”, ettemme itse voi tehdä raskaita päätöksiä. 1,7 miljoonan säästö ei tule silittelyllä, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

 

Ulkopuolista apua ei kaivannut myöskään Terttu Routsi (sdp.). – En kaipaa ketään viemään rahojamme. Meidän on otettava vastuu. Olemme pellejä jos teemme, mitä joku ulkopuolinen käskee.

 

– Hyvää ja hauskaa ei ole luvassa, vaan ikävästi mennään. Mielestäni tarvitsemme jonkun ulkopuolisen ”ravistelijan”, kun rakenteisiin joudumme puuttumaan. Emme näe ehkä metsää puilta, totesi Timo Karunen (kesk.).

 

Samaa mieltä oli kokoomuksen Sirkka Madekivi. – Kun aletaan säästää, kukaan ei halua luopua itselle tärkeistä asioista. Siksi ulkopuolista apua tarvitaan.

 

Päättämättä jäi, ryhtyykö kunta konsulttivetoisesti rakenteita muuttamaan vai pyritäänkö vaikeisiin päätöksiin ensin omin voimin. Tämä jäänee kunnanhallituksen päätettäväksi.

 

Kokouksessaan valtuusto suoritti myös Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaalin, hyväksyi Lounais-Pirkanmaan kotouttamisohjelman sekä pienen muutoksen kunnan uuteen hallintosääntöön.

 

 

Evästeet