Olemme Facebookissa!

09.12.2022 Sota Ukrainassa osoittaa, ettei itsenäisyys ole itsestäänselvyys

Halkivahan sankarihaudalla puhui itsenäisyyspäivän aamuna Urjalan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kari Leinimö. Seppeleen jyhkeälle muistokivelle laskivat Urjalan kunta ja seurakunta, Urjalan Sotaveteraanit ja –invalidit, Urjalan Karjalaseura sekä LC-Urjala, LC-Linnattaret ja Urjalan Rotaryklubi.
Itsenäisyyspäivää juhlittiin tiistaina jälleen poikkeuksellisessa tilanteessa. Korona minimoi juhlinnan pari vuotta, nyt juhlan vakavuutta lisäsi Ukrainassa käytävä sota. – Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muistuttanut meitä siitä, ettei itsenäisyys ole itsestäänselvyys, totesi seurakuntatalossa juhlapuheen pitänyt kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi.

Itsenäisyyspäivä aloitettiin perinteitä noudattaen juhlajumalanpalveluksella Punkalaitumen kirkossa, jonka jälkeen suoritettiin seppeleenlasku sankarihaudoilla. Seppeleen laskivat Punkalaitumen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri Lumme, Punkalaitumen Sotaveteraanien hallituksen jäsen Aki Mikkola ja seurakuntapastori Petri Paasikallio.


Seurakuntatalolla pidetyssä juhlassa tervehdyssanat kunnan puolesta lausui Harri Lumme. Hän huomioi, että Ukrainan sota on osoittanut, ettei voimapolitiikka ole kadonnut valtioiden väliltä. – Edelleenkin valtioiden rajoja halutaan siirtää asevoimin ihmishenkiä säästämättä. Ja naapurista on kuulunut lausuntoja, joissa Suomenkin itsenäisyys halutaan kiistää.


– Suomi on valittu viisi kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi. Se osoittaa, että jotain on tehty oikein ja vaatinut monen sukupolven työn, Lumme totesi.


Seurakunnan puolesta vieraat toivotti tervetulleiksi Petri Paasikallio. Hän palasi sanoissaan sotavuosiin. – Suomi on 105-vuotias. 105 päivää kesti myös talvisota. Silloin julma vihollinen, jota olimme naapurina pitäneet, hyökkäsi maahamme. Puolustustaistelu mahdollisti sen, että Suomi säilyi itsenäisenä ja maata on voitu rakentaa haluamallamme tavalla.


– Sota jätti kuitenkin syvät arvet, eikä sen traagisuutta voi liioitella. Moni talo jäi ilman isäntää, vaimo ilman miestä ja lapsi ilman isää.


Seurakunnan kirkkokuoro lauloi juhlassa kanttori Sari Mäkisen säestyksellä ja johtamana Jukka Kuoppamäen kappaleen ”Sorsanpoika”. Yleisö puolestaan lauloi yhteisesti niin ikään Kuoppamäen ”Tämä taivas, tämä maa”. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys vastasi järjestetystä kahvitarjoilusta. Tilaisuus päättyi Maamme-lauluun.

 

Merkittävät muutokset käynnissä


Juhlapuheen seurakuntatalossa pitänyt Linda Lähdeniemi korosti menneiden sukupolvien tekoja itsenäisyyden takaajina. – Itsenäisyyspäivää emme pystyisi juhlimaan ilman menneiden sukupolvien lujaa tahtoa, uskoa tulevaan ja taistelua itsenäisyyden puolesta. Ilman taistelua omasta maasta, ilman karua sodan arkea. Syvä kiitollisuus ja kunnioitus ovat vahvasti läsnä itsenäisyyspäivän juhlinnassa.


– Tänään itsenäisyyspäivää juhlitaan erilaisissa tunnelmissa kuin aiemmin. Kuvat sodan arjen keskellä olevista tavallisista ukrainalaisista ovat sydäntä särkevää katseltavaa. Toivomme varmasti jokainen, että Sota Ukrainassa päättyy pikimmiten ja rauha laskeutuisi. Toivoa paremmasta huomisesta ei saa milloinkaan kadottaa. Synkkienkin päivien jälkeen aurinko aina nousee. Ukrainalle toivon sitkoa, sisua ja voimaa taistella.


Lähdeniemi totesi, että Suomessa on pari viimeistä vuotta eletty suurten muutosten keskellä. – Ennen kuin ehdimme koronasta toipua, alkoi sota Euroopassa. Se käynnisti prosessin, jota kukaan ei vuosi sitten itsenäisyyspäivänä osannut arvata.


– Suomi jätti NATO-hakemuksen toukokuussa ja tällä hetkellä on menossa ratifiointiprosessi. NATO-jäsenyyden hakeminen on ollut yksi historian merkittävimmistä Suomen puolustukseen liittyvistä päätöksistä.


Myös muita suuria muutoksia on lähitulevaisuudessa edessä. – Kuntien rooli muuttuu, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden alusta. Hyvinvointialueet aloittavat haastavassa tilanteessa. Keskellä erilaisia kriisejä: energiakriisi, mielenterveyskriisi, ilmastokriisi ja maatalouden kriisi vain muutamia mainitakseni. Mitä hyvinvointialueet haluavat sitten olla? Osa ihmisten arkea kaikissa elämän käännekohdissa.


– Kunnat huolehtivat jatkossakin kasvatuksesta, koulutuksesta ja luovat mahdollisuuksia. Ovat edelleen osa ihmisten arkea. Ehkä tiiviimmin kuin koskaan aiemmin, ajan kuvasta johtuen.


Ajassa, jossa on paljon muutoksia ja epävarmuutta, pitää Lähdeniemen mukaan olla jotain, johon kiinnittyä. – Joku asia, joka tuntuu turvalliselta. Joku, johon kasvattaa vieläkin syvemmät juuret. Koti. Kotikunta. Kotimaa. Koti, joka on turvallinen ja jossa mieli lepää.


– Suomi täyttää tänään 105 vuotta. 105 vuotta itsenäisyyttä, 105 vuotta sisua ja sinnikkyyttä sekä 105 vuotta tahtoa ja toivoa, Linda Lähdeniemi kuvaili.

 

Evästeet