09.09.2021 Peuraluvat eivät lopu Punkalaitumella kesken

Valkohäntäpeuroja on Punkalaitumella kaadettu viime vuosina ennätystahtia. Syyskuun alussa alkaneella ja helmikuun loppuun kestävällä kaudella lupia on käytettävissä 2 575.

Valkohäntäpeuran metsästys alkoi syyskuun alussa. Punkalaitumelle kaatolupia on myönnetty 2 575. – Varmasti tämä lupamäärä riittää, eivätkä luvat tule loppumaan kesken. Peurojen hävittäminen viimeiseen yksilöön ei silti ole jahdin tavoitteena, sanoo Janne Uusi-Kämppä, joka on peurayhteisluvan luvansaaja.

Uusi-Kämpän mukaan peuralupien määrä on Punkalaitumella jälleen kerran ennätyksellisen korkea. – Lupamäärä perustuu riistanhoitoyhdistyksen verotussuunnitelmaan. Myös Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus ovat vaikuttaneet lupamäärään.

Viime vuosina Punkalaitumella on myös kaadettu ennätyksellisiä peuramääriä vuodesta toiseen. Esimerkiksi viime metsästyskaudella peuroja ammuttiin 2 576 yksilöä. Peurojen tehoverotusta ovat jo vuosia vaatineet niin maatalouden etujärjestö MTK, alueen maanomistajat kuin teiden käyttäjät ja poliisikin.

– Kyllä metsästäjät ovat valmiit kantamaan kortensa kekoon ja vastaamaan toiveisiin peurakannan vähentämisestä. Parhaamme teemme, että kanta saataisiin kestävän kehityksen tasolle. Mikäli joku kokee, että peuroja on omissa nurkissa liikaa, kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen metsästysseuraan, Janne Uusi-Kämppä sanoo.

Hänen mukaansa jo nyt on olemassa merkkejä, että peurojen määrä on paikkakunnalla vähentynyt. – Tätä tukevat omat havaintoni sekä keskustelut maanomistajien ja kanssametsästäjien kanssa. Tosin peurakannassa on edelleen alueellista vaihtelua. On alueita, joilla peuroja on paljon ja alueita, joilla niitä on jo todella vähän. Omilla kotinurkilla Palojoella ei iltojen hämärtyessä peuroja ole näkynyt enää ollenkaan niin runsaasti, kuin aiempina syksyinä.

– Siitäkin näkee, että peurakanta on jahdin alkaessa aiempaa pienempi, ettei jahti ole käynnistynyt alkuunkaan niin railakkaasti kuin aiemmin. Saalista on saatu vähemmän.

Huolissaan Janne Uusi-Kämppä on peurakannan nykyrakenteesta tehoverotuksen seurauksena. – Viime vuosina verotusta on suunnattu naaraisiin ja vasoihin. Urosten kaataminen on jätetty suhteessa vähemmälle. Nyt tuntuu, että uros–naaras -suhde on alkanut jo mennä väärään suuntaan. Tänä syksynä tulisi kaataa myös aikuisia urospeuroja.

Keinovalo ja valonvahvistin mahdollisia

Suomen riistakeskus on myöntänyt Suomen Metsästäjäliitolle tutkimusperusteisen poikkeusluvan, joka sallii poikkeuslupa-alueella käyttää valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksessä yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita ja keinotekoisia valonlähteitä sekä kohteita valaisevia laitteita. Suomen Metsästäjäliitto hyväksyy hakemuksesta metsästysseurat ja seurueet luvan käytön piiriin, eikä poikkeusluvan sallimia välineitä voi käyttää ilman Metsästäjäliiton hyväksyntää. Tällaisen luvan piirin hakeutuminen on mahdollista myös Punkalaitumella.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei keinovalon tai valonvahvistimen käyttö tule lisäämään täällä merkittävästi kaadettujen peurojen määrää. Lähinnä se on yksi apukeino lisää metsästäjille. En ole asiaa vastaan, mutta en usko sillä olevan kovin suurta vaikutusta peurakannan harvennuksessa. Mikäli yhteisluvan osakkaat tämän luvan piiriin hakeutuvat, on se tietysti heidän päätettävissään, Janne Uusi-Kämppä sanoo.

Peurajahdin alkaessa hän muistuttaa metsästäjiä myös lupavapaan metsäkauriin kannan hoidosta. – Metsäkauriista on tullut paikoin jo ongelma. Kauris ei ole luvanvarainen mutta samalla kun peuraa jahdataan, voidaan harventaa myös kauriskantaa. Sen osalta tilanne voi olla muutaman vuoden päästä pitelemätön, ellei asiaan kiinnitetä huomiota.

Valkohäntäpeuran kaatolupia on Punkalaitumen yhteisluvan viidelle osakkaalle myönnetty seuraavasti: Metsästysseura Haukka 770 kpl, Jalasjoen Metsästysseura 642 kpl, Punkalaitumen Metsästysseura 514 kpl, Kanteenmaan Metsästysseura 321 ja Metsästysseurue Kotka 128.