08.08.2019 Sakkola-juhlassa korostui juurten merkitys

Aamu alkoi karjalaisella messulla, jonka toimittivat kirkkoherra Irina Kaukinen, kanttori Sari Mäkinen, suntiona toimi Hilkka Välläri, diakonissa Jaana Pyykkö toimi ehtoollisavustajana. Tekstinlukijana toimivat Pekka Karppanen ja Mika Nihti. Musiikista vastasi kanttorin lisäksi Kaiken Kansan Kuoro sekä harmonikasta Sari Jokela, alttoviulusta Satu Mäenpää sekä viulusta Hanna-Mari ja Henriikka Varpula. Kolehdinkantajina olivat Arja Levoniemi, Veikko Huuska ja Pentti Rautava.

Messun jälkeen Punkalaitumen Karjalaseura laski seppeleet sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Kunniavartiossa olivat karjalaisjuuret omaavat nuoret: sankarihaudalla Elias Pihlajamaa ja Matias Laineenoja sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä Oskari ja Jalmari Karppanen.

Seppelten viejät sankarihaudalle olivat Pekka Karppanen ja airuet Sinikka Karppanen sekä Eija Kuparinen. Karjalan muistomerkille seppeleen laski Mika Nihti, airuet Mervi Toivonen ja Minna Laineenoja.

Karjalaisen kansan messun jälkeen vuorossa oli keittolounas yhteiskoulun ruokalassa. Ruokailusta ihmiset siirtyivät suoraan liikuntahallille juhlaan.

Juhla osuus alkoi lippujen saapumisella ja Karjalaisten laululla. Suomen lippu kantajana oli Tapani Patja , ja airueina toimivat Marju Pihlajamaa ja Marjatta Naskali. Karjalalipun kantajana puolestaan Yrjö Pitkänen, airueina Arja Levoniemi ja Leena Berggren.

Tämän jälkeen Punkalaitumen Karjalaseuran puheenjohtaja Pekka Karppanen lausui tervehdyssanat.
– Ensimmäiset Sakkola-juhlat pidettiin tasan 70 vuotta sitten vuonna 1949.  Meillä Punkalaitumella on ollut kunnia saada järjestää nämä kyseiset juhlat nyt 10. kerran, lausui Karppanen.

Karppanen kertoi puheensa aikana myös Karjalaliiton tämän vuodenteemasta.

– Tämän vuoden Karjalaliiton teema on lapset ja nuoret. Olemme huomioineet kyseisen teeman myös tässä juhlassa ja mukana on jo kolmannen ja neljännen polven karjalaisia muun muassa kunniavartiossa, sanoi Karppanen.

Seuraavaksi juhlassa oli vuorossa musiikkiesitys Hanna-Mari ja Henriikka Varpulan toimesta. He esittivät kaksi kappaletta: Akselin ja Elinan häävalssin sekä Romanssin.

Kunnan tervehdyksen juhlaan toi kunnanjohtaja Tuija Ojala.

– Karjalaiset toivat paljon elämää ja kulttuuria kuntaamme. Sotien jälkeen Punkalaitumella oli liki 8000 asukasta, kun tällä hetkellä asukkaita on noin 3000. Oikein mukava, että olette tulleet piipahtamaan Punkalaitumella – moni on tullut jäädäkseen, päätti Ojala kunnan tervehdyksen.

Seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Seppä.

Eläkeliiton tanhuryhmä ohjaajinaan Titti Tähtinen ja Risto Säteri esiintyivät juhlassa. Heitä säesti Tarmo Karhunen ja Eläkeliiton lauluryhmä.

Juhlapuheen piti tohtori Satu Lehti, joka kertoi karjalaisista perinteistä ja evakoiden syvistä juurista.
– Evakot saivat joskus jopa tylyä kohtelua. Heidän murre, käyttäytyminen sekä ruokatottumuksetkin olivat vieraita. Evakot ovat nykyään kiinteä osa väestöä, mutta silti kaipuu kotikulmille Karjalaan on kova, tuumi Lehti.

Lehti pohti puheessaan myös sitä, miten karjalaiset juuret näkyvät ja tuntuvat nykyajan elämässä.

– Kyllä sisältä löytyy vielä syvälle punottu karjalaisuus ja ylpeys sukujuurista. On kaipuu veden äärelle, joka juontaa varmasti juurensa Karjalasta. Murre on vähitellen hävinnyt, mutta sekin sieltä nousee, jos joku oikein haastaa, pohti Lehti puheensa aikana.

Leena Berggren lauloi juhlassa kanttori Sari Mäkisen kantelesäestyksellä.

Sakkola-säätiön puheenjohtaja Antti Hynnä toi tervehdyksen juhlaan ja jakoi viirejä sekä kiitoksia. Sakkola-säätiön viirit saivat kirkkoherra Irina Kaukinen, kanttori Sari Mäkinen sekä juhlapuhuja Satu Lehti.

Lisäksi Hynnä luovutti Punkalaitumen Karjalaseuralle vuoden 2011 jälkeen ilmestyneet säätiön kirjajulkaisut.
Myös Huittisten Karjalaseuran puheenjohtaja Heikki Kiiski toi tervehdyksen juhlaan ja toivotti kaikki juhlijat ensi vuonna tervetulleeksi Huittisiin Sakkola-juhliin.

Musiikkia juhlaan toi myös Elias Pihlajamaa, joka soitti viululla kappaleen Äiti Karjalan.

Kiitossanat juhlijoille lausui Punkalaitumen Karjalaseuran varapuheenjohtaja Mika Nihti.

– Alusta asti Karjalaseura on yhdistänyt ja luonut yhteisöllisyyttä. Sen perinne on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja toki aina toivomme saavamme nuoria innostumaan mukaan, sanoi Nihti.

Lopuksi laulettiin vielä Maamme-laulu. Juhlan juonsivat Mirja Karppanen ja Marja Leskinen. Juhlan päätöskahvit tarjosi Punkalaitumen kunta.