Olemme Facebookissa!

08.01.2021 Vesihuolto ykkönen, palveluihinkin satsataan

Kunnantalolla työskennellään tänäkin vuonna monenlaisten mielenkiintoisten asioiden parissa.
Kunnanjohtaja Tuija Ojala antoi yleiskatsauksen kunnan tilanteesta vuoden viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa joulukuun puolivälissä.

– Turvassa ja ihanan keskellä saamme kunnassamme olla yhä, mutta nyt myös koronan keskellä. Ensimmäinen koronatartunta Punkalaitumella todettiin vasta 12.12. Varovaisesti jatkossakin tulee siis toimia. Budjetti on tasainen, isoja muutoksia ei ole tulossa. Veroprosentti on 22, kiinteistöveroprosentit ennallaan. Asukkaita on vuoden aikana ollut kunnassa Ojalan mukaan vaihteleva määrä, on voitu puhua jopa kasvavasta asukasmäärästä.

 

– 2 840 ollut vuoden ennätys, asukasmäärä on siis kivasti kehittynyt. Verotuloja vuodelta 2021 odotetaan kilahtavan kassaan yhdeksän miljoonaa euroa, se on 300 000 vähemmän kuin vuonna 2020. Valtionosuuksia odotetaan saatavan 11 miljoonaa euroa, joka on noin 300 000 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtionosuuksia on ollut koronavuonna vaikea arvioida.

 

– Koronasta aiheutuvat lisälaskutkaan eivät vielä ole näin joulukuussa selvillä. Odotamme alijäämäisen talousarvion muuttuvan ylijäämäiseksi tilinpäätökseksi. Olemme niiden harvinaisten kuntien joukossa, joiden taseessa on ylijäämää, jopa 3,2 miljoonaa euroa. Pyritään siihen, ettei se ylijäämä ainakaan kovasti hupenisi, tähtäimessä 0-summainen tai positiivinen tilinpäätös vuodelle 2020. Lainaa on 3 002 euroa jokaista punkalaitumelaista kohden, investointeja tehdään 1,2 miljoonalla. Ne painottuvat vesihuoltolaitoksen puoleen, sinne uppoaa 900 000 euroa. Myös palvelujen hyvään sisältöön kiinnitetään huomiota.

 

– Työllisyyskokeilu aloitetaan maaliskuun alussa. Oppivelvollisuuden laajentaminen nousee esiin ja tärkeä pohdinta siitä, miten elokuun jälkeen estetään koulupudokkuus. Mukavia asioita on Saimikodilla vuonna 2020 alkanut yhteisöllinen ryhmäasuminen vanhusten palveluissa, sitä jatketaan. Täydennämme myös mielentarveyspalveluiden lähipalveluvalikoimaa. Vuosi 2021 on jälleen kunnallisvaalivuosi. Bioenergiayhtiön konkurssitila on päättymässä ja omistaja vaihtumassa, luettelee Ojala.

 

Hinku-kuntana vuosi 2021 on Punkalaitumen kunnalle ensimmäinen kokonainen vuosi. Sen myötä kunta sitoutuu tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä.

 

– On erittäin tärkeää olla mukana kehittämässä ympäristöystävällisyyttä ja nostamassa sitä esiin. Vesihuolto ykkönen, palveluihinkin satsataan Kunnantalolla työskennellään tänäkin vuonna monenlaisten mielenkiintoisten asioiden parissa. Tuloslaskelma määräytyy Ojalan mukaan siitä, mitä on aiemmin päätetty.

 

– Vuosikate on 73 450 euroa alijäämäinen. Tilikauden alijäämä menojen ja tulojen jälkeen on 1,2 miljoonaa, toimintakate 20 miljoonan luokkaa. Koronarahoja peritään vuonna 2021 takaisin, ne auttavat siis vain akuutissa vaiheessa. Punkalaitumella on Pirkanmaan pienimpiä työttömyysprosentteja, mutta tilanne on siitä huolimatta vaikea. Alle 30-vuotiaiden työttömyysprosentti on kasvanut vuodesta 2019.

 

Valtuutetut äänessä

 

Joulukuisessa valtuuston kokouksessa keskusteltiin ahkerasti.

 

Linda Lähdeniemi (kesk.) painotti toisen asteen koulutukseen tärkeyttä.

 

– Uuden koulun ja lukion laadukkaan opetuksen mainontaan tulee panostaa. Jokaisen nuoren on perusopetuksen jälkeen löydettävä oma polkunsa. Elinkeinoelämän panostukset on oltava konkreettisia ja kunnan on oltava aktiivinen toimija paikkakunnalla, Pirkanmaalla sekä lähimaakunnissa. Työttömyyden nousu kriisin myötä vaikuttaa kunnan talouteen sekä verotulojen laskuna että kustannusten nousuna.

 

– Jokaisen kuntalaisen pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ja lähelle lääkäriin, hammaslääkäriin tai terveydenhoitajalle. Kunnan tulee myös valvoa, että saamme sitä, mistä maksamme. Vuoden 2021 talousarvio on 1,2 miljoonaa alijäämäinen. Kuntamme tase kestää sen, mutta tulevina vuosina talous on saatava kestävämmälle pohjalle.

 

Martti Mölsä (sin.) esitti kahta muutosta.

 

– Kuntotutkimuksen pohjalta vuonna 2014 on ruvettu kouluasiaa aikoinaan käsittelemään. Selvitettiin vanhan yhteiskoulun sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä, rakenteiden kosteusteknistä tilannetta sekä rakenteiden kuntoa mahdollisen peruskorjaustyön lähtötiedoksi. Omilla toimenpiteillä ja laiminlyömällä korjaukset on rakennus saatettu siihen kuntoon, että ongelmia olikin odotettavissa. Peruskorjauskustannukset laskettiin niin korkeiksi, 3,5 miljoonaa, ettei sellaisella summalla kukaan korjaamaan olisi koulua ryhtynytkään. Näin jälkikäteen voi miettiä, harhautettiinko luottamushenkilöitä tarkoituksella. Nykyisen kunnanrakennusmestarin Kari Isokivijärven tekemän kustannusarvion mukaan rakennuksen voi korjata vuokrattavaan kuntoon 1,2 miljoonalla. Kunnanhallitus päätti rakennuksen purkamisesta tiedoilla, että purkukustannukset olisivat 190 000 euroa. Tämä on pelkkä hinta-arvio ilman arvonlisäveroa ja ilman asbestipurkutöiden kustannuksia. Mölsä esitti, että vanha yhteiskoulu säilytetään toistaiseksi ja että talousarviosta poistetaan purkuun varattu määräraha 220 000 euroa.

 

Ari Prihti (kok.) ja Marja Wakkala (sdp) kannattivat Mölsän esitystä. Äänestyksessä 15-5 kunnanhallituksen esitys tuli valtuuston päätökseksi ja rakennus puretaan. Mölsä esitti myös yksityisteiden kunnossapitoavustuksien korotusta 30 000 eurolla. Ari Prihti, Marja Wakkala ja Timo Karunen (kesk.) kannattivat Mölsän esitystä.

 

Äänin 6-14 Mölsän esitys tuli valtuuston päätökseksi, jolloin summa nousee 70 000 euroon.

 

Terttu Routsi (sdp) sanoi olevansa huolissaan erityisesti kunnan koulupudokkaista.

 

– Syksyllä alkava kaikille ilmainen toinen aste tulee tarpeeseen Punkalaitumellakin. Toivottavasti sillä uudistuksella koulupudokkaista saisimme kiinni. Pudokkuus on osa sitä levottomuutta, josta pitäjällä on kärsitty. Haastetta siis riittää. Elinkeinoasioista kysyisin, onko otettu niin todesta asia kuin olisi voitu. Ovatko yrittäjät ottaneet asiat tosissaan? Kaipaan tietoa, mitä yrittäjyyttä kunnassamme on. Asukkaita pyydetään pysymään pitäjän palveluiden parissa, mutta mielestäni ne pitäisi löytää helpommin. En tiedä, kenen asia on kertoa, mutta olisi hyvä tietää, mitä kaikkia palveluita on saatavilla. Pakarin tilanne liittyy myös budjettiin. Toivottavasti kaikki korjaantuu hyväksi. Jos ei tilannetta saada paremmaksi, ei meidän tarvitse vuokrata enää Esperille. Hinku-kunta on äärettömän hyvä asia. Tuulimyllyt toki hirvittävät, korkeimpiin torneihin on haettava lupa.

 

Marja Wakkala (sdp) painotti hyvinvoinnin koskevan jokaista kuntalaista.

 

– Koko kunnan talousarvio perustuu siihen, että parannetaan kuntalaisten hyvinvointia, mutta ilmaista tarjontaa on tällä hetkellä muutenkin suhteellisen hyvinvoiville ihmisille. He, jotka aidosti tarvitsisivat hyvinvointia, he eivät näy yleisessä keskustelussa, ja niitä ryhmiä on paljon. Liikunnalla ja kulttuurilla ei heidän ongelmiaan ratkaista. Toivon, että kun kunnassa laaditaan seuraavan kerran talousarviota, niin hyvinvoinnin lisäämisen lähtökohdaksi otettaisiin ne ihmiset, joiden elämän perusasioissa olisi autettavaa ja tuettavaa. Lisättäisiin heidän hyvinvointiaan. Kunnan ei tarvitse kaikkea tarjota ilmaiseksi. Mitä harvempi on huonoosainen, sitä parempi on yleinen hyvinvointi.

 

Timo Karunen (kesk.) valotti Vehkajärven tilannetta.

 

– Vehkajärvi ja kalastusasiat ovat tärkeitä. Rantoja on Järvelässä raivattu, rantaa ruopataan. Hyvä, että saamme vihdoinkin veneenlaskupaikan, käyttäjäkunta kun on laaja. Vähäpätöisin niistä ei ole pelastustoimi. Toivottavasti pelastustoimelle ei tehtäviä tule Vehkajärvellä, mutta VPK käy siellä harjoittelemassa ahkerasti. Mökkiläisiäkin on paljon, rannat ovat jyrkkiä ja kallioisia, omasta rannasta ei aina siis vesille pääse. Kalastajia tulee Karusen mukaan Vehkajärven kuhasaaliiden perässä kaukaakin. Vehkajärven suojeluyhdistyksen hoitokalastus on hänen mielestään kovasti mainitsemisen arvoinen.

 

– Yhdistyksessä toimivat tarvitsevat myös veneenlaskupaikkaa. Veneenlaskupaikka päätettiin ottaa investointilistalle.

 

Hanna-Mari Kamppikoski

Evästeet