07.05.2020 Lähiopetukseen siirtymisessä runsaasti pohdittavaa

Yhteiskoulun ja lukion rehtori Arto Asa ja kanslisti Sari Saarikko valmistautuivat keskiviikkoaamuna koulun siirtymiseen lähiopetukseen käymällä läpi kuljetusjärjestelyitä, joissa pitäisi myös huomioida turvaetäisyydet.

Hallitus ilmoitti viime viikolla, että peruskouluissa siirrytään lähiopetukseen 14.5. alkaen. Punkalaitumella koulujen avautuminen ja hallituksen asettamat reunaehdot ovat aiheuttaneet runsaasti pohdittavaa käytännön järjestelyihin liittyen. Lukio-opetusta jatketaan peruskoulun avaamisen jälkeen edelleen etäopetuksena.

– Monta asiaa on vielä ratkaistavana ja mietittävä, mutta yläkoulussa jokaiselle luokalle järjestetään oma kotiluokka, jossa opetus tulee tapahtumaan taito- ja taideaineita lukuun ottamatta. Valinnaisaineissa pyritään siihen, että oppilaat ovat opetustilanteessa keskenään vain ydinluokan kanssa. Ruokailu järjestetään porrastetusti, käytävillä ei oleskella vaan luokkaan mennään suoraan omalta välituntialueelta. Pystymme kyllä pitämään opetusryhmät toisistaan erillään, sanoo yhteiskoulun ja lukion rehtori Arto Asa.

Lähiopetukseen siirtyminen ei Asan mukaan tuo merkittäviä opetuksellisia etuja. – Vanhempien oppilaiden kohdalla se tuntuu suorastaan turhalta, sillä etäopetus on toiminut hyvin. Viimeiset kouluviikot ovat kouluissa todella kiireisiä aikoja ja nyt järjestellään kahta viikkoa varten opetus uusiksi ja osittain uudella tavalla. Tietysti tämä voi pahimmassa tapauksessa olla hyvä harjoitus syksyä varten. Toisaalta on hyvä, että opettajat ja oppilaat pääsevät tapaamaan vielä ennen kesälomaa.

Osa vanhemmista on päättänyt pitää omat koululaisensa kotona lähiopetukseen siirtymisestä huolimatta. – Huoltaja voi anoa huollettavalleen rehtorilta lupaa kotiopetukseen, jolloin hän vastaa itse opetuksesta. Toistaiseksi yksi huoltaja on lupaa anonut ja sen myös saanut, kertoo Arto Asa.

Koulujen avaaminen yllätti

Punkalaitumen Keskuskoulun rehtori Ville Ahvenus kertoo lähiopetukseen siirtymispäätöksen tulleen yllätyksenä. – Olin lähtökohtaisesti ajatellut, että avaamisen mukanaan tuomat lähinnä tiloihin ja etäisyyden pitämiseen liittyvät ongelmat olisivat olleet valtioneuvoston tiedossa ja intresseinä siinä määrin, että tällaiseen ei olisi lähdetty. Nyt sosiaalipuolen asiat nousivat päätöksenteossa keskiöön ja se toi mukanaan tarpeen avata koulut.

– Pedagogisesti ajatellen koulujen avaaminen kahdeksi viikoksi ei olisi ollut millään tavalla välttämätöntä, mutta joitain koteja tämä varmasti helpottaa. Luotan täysin siihen, että yhdessä henkilökunnan, oppilaiden ja kotien kanssa saamme toiminnan käymään tarpeen vaatimalla tavalla hetkeksi ennen kesäloman alkua. Luotan myös siihen, että kaikki meistä ymmärtävät tilanteen ainutlaatuisen luonteen ja sen mukanaan tuoman välttämättömyyden erityisiin opetusjärjestelyihin, Ahvenus sanoo.

Hänen mukaansa koulussa tullaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota hygienia-asioihin, käsienpesuun, yskimissääntöihin ja sairastapausten tarkkailuun. – Kodeille tämä tarkoittaa sitä, että mikäli oppilaalle tulee koulupäivän aikana flunssan oireita, niin hänet entistäkin helpommin lähetetään kotiin. Lisäksi tulemme painottamaan oireisten oppilaiden kotiin jäämisen välttämättömyyttä.

– Opetuksellisesti pyrimme tilajärjestelyin siihen, että oppilaita ei samassa tilassa olisi paljoa. Tätä varten olemme Keskuskoululla opettajien kanssa jakaneet jakotilat kaikille niille luokille, joilla tilajärjestelyt omassa opiskelutilassa osoittautuisivat mahdottomaksi väljyyssääntöjä ajatellen. Jokaiselle ryhmälle tällainen tila on myös löytynyt. Välitunnit tullaan porrastamaan siten, että kaikki oppilaat eivät ole ulkona samaan aikaan. Toiveissa tietysti olisi, niin kuin perusopetusjohtaja aiemmassa jutussa totesikin, että kelit suosisivat mahdollisimman paljon ulkona olemista.

Lähiopetuksen eduiksi Ville Ahvenus näkee sen, että oppilaat saadaan paremmin valvonnan alle ja myös koulun ruokahuollon piiriin. – Oppilaille ”ykkösjuttu” lienee se, että näkee taas koulukavereita ja sosiaalisuus siirtyy face-to-faceen sieltä verkkomaailmasta. Käytännössä ainoa haitta on se, että taudin leviämiselle koulujen avaamisella annetaan uusi mahdollisuus, olkoonkin, että Punkalaidun ei vielä ole päässyt valtakunnallisille tautilistoille.

– Koululle on tullut jonkin verran kyselyitä siitä miten toimitaan, jos oppilas halutaan pitää kotona. Tällaisissa tapauksissa tulee mahdollisimman pian ottaa yhteyttä koulun rehtoriin, joka vapaaksi anottavan ajan pituudesta johtuen myöntää ne. Näitä tapauksia tarkastellaan aina yksilökohtaisesti toimien perusopetuslain, hallintosäännön ja hallituksen toiveiden mukaan. Lähtökohtana on kuitenkin se, että mikäli vapaan anomista ei ole perustelluista syitä välttämätöntä evätä, niin se myönnetään. Toimintamalli on siis täysin sama kuin muulloinkin. Luotamme siihen, että huoltajat eivät lapsilleen turhaan vapaita ano, onhan kyseessä perusopetuslain mukainen toiminta, Ville Ahvenus sanoo.

Kauniita ilmoja toivotaan

Pohjoisseudun koulun vs. johtaja Elina Tervajärvi kertoo, että koululla suunnitellaan parhaillaan käytännön järjestelyjä lähiopetuksen alkaessa. – Luokissa yritetään järjestää pulpetit niin, että edes jonkinlainen etäisyys toiseen toteutuisi. Siirtymävaiheet välitunneille ja sieltä sisälle pitää porrastaa, käsiä pestään mennen tullen, koulun pihalla ilmeisesti kullekin luokalle osoitetaan omat alueet, joissa saa olla, ruokailut porrastetaan vielä enemmän kuin ennen ja osa oppilaista ruokailee omassa luokassaan. Ylipäätäänkin luokat ovat lähinnä samalla porukalla koko ajan oman opettajansa kanssa.

– Toivomme kauniita ilmoja, niin että voitaisiin olla mahdollisimman paljon ulkona. Onneksi meillä on suuri ja monessa tasossa oleva piha-alue. Koulukyytien suhteen on vielä pohdittavaa, niissä etäisyyttä toiseen matkustajaan voi olla välillä vaikeampi toteuttaa, Tervajärvi kertoo.

Hänen mukaansa lähiopetukseen siirtymisen suurin etu on, että oppilaat pääsevät viikkojen tauon jälkeen tapaamaan toisiaan ja koulun aikuisia. – Monelle iso etu voi olla myös lämmin kouluruoka määrättyyn aikaan päivästä.

– Itse yllätyin kovasti siitä, että kaikki lapset palaavat kerralla kouluihin ja päiväkoteihin. Aiemmin oli kuitenkin puhuttu paluun porrastamisesta. Haittoja tietysti toivotaan koituvan mahdollisimman vähän. Huoli terveydestä ei ole vielä väistynyt mihinkään, Elina Tervajärvi sanoo.

Hänen mukaansa oppilaiden huoltajilta ei Pohjoisseudulla tullut juurikaan kyselyitä kotiopetuksen mahdollisuudesta.