06.11.2022 Puun uusiutuvuus ei ole mielipidekysymys tai äänestytulos

Tuhannen kuution energiapuupino on kuivunut kahden kesän yli ja on sopivaa hakkeeksi. Tästä pinosta haketta saadaan noin 2 500 kuutiota.

Punkalaitumelainen monialayrittäjä Heikki Jonkka katselee tuhannen motin energiapuupinoa, eikä ymmärrä EU-parlamentin näkemyksiä uusiutuvasta energiasta. EU on uudistamassa uusiutuvan energian direktiiviä ja sen mukaan kaikkea metsästä tulevaa energiapuuta ja hakkuutähteitä ei enää katsottaisi uusiutuvaksi energiaksi. – Puun uusiutuvuus ei ole mielipide- tai äänestysasia, vaan luonnontieteeseen perustuva ja tunnistettu fakta, Jonkka sanoo.

Käytännössä EU-direktiivin uudistus veisi toteutuessaan uusiutuvan energian tuen pois runkopuulta, kannoilta ja oksilta. Metsäenergian käytölle asetettaisiin katto, joka vastaisi vuosien 2017–2020 keskiarvoa.

Kokonaisuudessaan metsäenergia olisi jäämässä uusiutuvien energioiden ulkopuolelle vuoden 2030 jälkeen.
– Jos uudistuksella halutaan ohjata puuta korkean jalostusarvon tuotteeksi, sotii esitys tavoitetta vastaan. Mikäli halutaan kasvattaa hyvää tukkipuuta, pitää metsästä huolehtia. Se tarkoittaa nuoren metsän hoitoa ja harvennuksia, joista saadaan energiapuuta. Ei metsää kasvateta varta vasten energiapuuksi, vaan se on nimenomaan hoitotyön sivutuote, Heikki Jonkka kuvailee.

Hän on haistavinaan EU-parlamentin päätöksessä myös metsäteollisuuden lobbausta, koska esityksessä metsäteollisuuden sivuvirrat ollaan jättämässä uusiutuvan energian kategoriaan. – Energiapuun hinta on ottanut kuitupuusta maksettavan hinnan kiinni ja jopa ohittanut sen. Se aiheuttaa nousupainetta kuitupuulle ja tukille. Vähän haiskahtaa siltä, että metsäteollisuus tässä vaalii mustasukkaisesti oikeuttaan halpaan puuhun.

– Itse koen myös, että tässä kohtaa on olemassa vaara, että pian kaikki puu päätyy päästökauppaan. Vanha sanonta on, että kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden, Jonkka tuumii.

Nuoren metsän hoidosta saadaan vuosittain puuta ja hakkuutähteitä noin 10 miljoonaa kuutiota. Mikäli niiden korjausta ei uusiutuvana energiana tuettaisi, kärsisi Jonkaan mukaan myös metsien hoito. Se taas tarkoittaisi vähemmän korjattavaa tukkipuuta ja hitaammin kasvavia, huonompilaatuisia talousmetsiä.

– On tämä mielenkiintoista. Päätöksiä tehdään, mutta kuka tai mitkä tahot niitä ohjaavat? Epäloogisilta ne välillä tuntuvat.

Energiakriisi, inflaatio ja Venäjän puu

Venäjän hyökättyä Ukrainaan puun tuonti Venäjältä on tyrehtynyt. Pelkästään energiaksi käytettävää haketta tuli itänaapurista Suomeen viime vuonna 1,9 miljoonaa kuutiota. Suomessa käytetystä puupolttoaineesta 13 % oli samana vuonna venäläistä ja maahan tuodusta puupolttoaineesta 75 % tuli nimenomaan Venäjältä.

– Nyt Venäjältä tuotu puupolttoaine pitäisi korvata kotimaisella puulla tai tuoda muualta. Ilman energiakriisiä on tässäkin jo melkoinen tehtävä. Tällä hetkellä esimerkiksi puupellettiä on erittäin hankala löytää markkinoilta, Heikki Jonkka sanoo.

Kallistuvan energian aikana EU-parlamentin näkemys on Jonkan sanoin järjen vastainen. – Omasta mielestäni hakkuutähteelle ja nuoren metsän hoidosta saatavalle pienpuulle on kaksi käyttömahdollisuutta. Ne voi käyttää energiaksi tai jättää maahan lahoamaan. Näistä vaihtoehdoista energiakäyttö on ehdottomasti kannattavin, ellei sitten ole keksitty jotain aivan mullistavaa uutta käyttöätapaa. Sitä kuitenkin epäilen.

– Kotimaisen energiapuun kohdalla kyse on myös työllisyydestä, huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta.

Jonkka nostaa esiin myös hallituksen ympäristötavoitteet. – Puuenergian osuus uusiutuvasta energiasta on Suomessa ollut 75 %. Millä uusiutuvan energian vastuut aiotaan täyttää, jos parlamentin esitys toteutuu? Turve on jo pelattu pelistä pois. Tuulivoiman lisääminen aiheuttaa omat keskustelunsa. Sillekin löytyy vastustajansa.

– Jos inflaation nousun suurin syy on energian hinnan nousu, eikö juuri nyt olisi järkevää käyttää ja tukea sitä energiamuotoa, joka olisi helposti saavatilla, Jonkka kysyy.

20 000 kuutiota vuodessa

Heikki Jonkka on toiminut hakeyrittäjänä kymmenisen vuotta. Hän toimittaa eri asiakkaille haketta tulevana lämmityskautena noin 20 000 kuutiota.

– Tähän hakemäärään tarvitaan noin 8 000 kiintokuutiota energiapuuta. Puuta saan peltojen ja metsäautoteiden varsia hoitamalla, omasta metsästä ja päätehakkuiden sekä sirkkelin sivutuotteina. Puolet tarvittavasta puusta ostan ulkopuolelta. Kantoja en käytä hakkeessa.

Kun Jonkka aloitti hakkeen tekemisen, oli energiapuun hinta 20–25 euroa kuutiolta. Tällä hetkellä hinta on noin 35 euroa. – Jyrkin nousu on tapahtunut Ukrainan sodan aikana. Samaan aikaan hakekuution hinta on noussut. Se oli pitkään parinkymmenen euron luokkaa, nyt yli 25 euroa.

Metsästä korjattava energiapuu pinotaan ja se saa kuivua pari vuotta ennen haketusta. – Koivu alkaa ”pehkaantua” nopeammin, haapaa voisi säilyttää vaikka viisi vuotta.