06.05.2016 Nuoretkin kunnioittivat veteraanien työtä

Veteraanipäivä aloitettiin koleassa ja tuulisessa säässä veteraanikiveltä, jossa seppeleen laskivat sotaveteraanit Kauko Kivikoski, Aarre Lintukangas ja Ante Uusi-Kouvo. Rovasti Veli-Matti Karon johdolla veisattiin Isänmaanvirsi.

Seurakuntatalolla pidetyssä veteraanijuhlassa tervetulosanat lausui Veli-Matti Karo. Hänkin huomioi nuorten paikalla olon. – Hienoa, että eri ikäluokat kohtaavat veteraanipäivänä. Samalla tieto siitä, millaista Suomessa on aiemmin ollut, siirtyy eteenpäin.

– Sotiemme veteraanit turvasivat itsenäisyytemme, jälleenrakensivat maan ja loivat perustan hyvinvoinnille sekä maamme arvostetulle asemalle. Heidän perusajatuksiaan ovat olleet vapaus, vastuu, yhtenäisyys ja yhteistyö, Karo kuvaili.

Lasten tervehdyksen veteraaneille, joita juhlassa paikalla oli neljä, toivat Pohjoisseudun koulun esikoululaiset sekä 1.-2. luokkien oppilaat. He lausuivat opettajien Elina Tervajärven ja Kirsi Lähdeniemen johdolla kevätrunon sekä lauloivat keväisistä metsistä ja peipon pesästä.

Musiikkia esittivät myös Reijo Rantanen ja Tarmo Karhunen. Rantanen lauloi kappaleet ”Kuudes joulukuuta”, ”Kaunis Lotta” sekä ”Linnunrata” Karhusen hanurisäestyksellä.

Veteraanijuhlan päätteeksi kunnan nuorisovaltuuston sekä Yhteiskoulu-lukion oppilaskunnan hallituksen edustajat tarjoilivat pöytiin Pakarin keittiön valmistaman kenttälounaan ja kahvit.

Sotien jälkeinen kehitys veteraanisukupolven ansiota

Juhlapuheen veteraanipäivänä pitänyt kunnanjohtaja Jyrki Moilanen korosti veteraanisukupolven merkitystä sotien jälkeisen jälleenrakennuksen aikana. – Sotien jälkeen Suomi sai maksettavakseen raskaat sotakorvaukset, jotka se ainoana valtiona maailmassa maksoi. Tämä kahdeksan vuoden ponnistus ei olisi ollut mahdollista ilman sodasta palanneiden veteraanien sekä naisten työpanosta teollisuudessa. Raskaimmillaan vuosina 1945–1949, sotakorvaukset olivat yli 15 % valtion kaikista menoista.

– Sotakorvaukset maksettiin pääosin teollisuustuotteina ja niiden valmistaminen kehitti suomen teollisuutta niin, että Suomessa oli 50- luvun alussa Pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat, sekä kehittynyt konepaja- ja valimoteollisuus. Nämä sotakorvauksia varten perustetut teollisuuden alat nostivat Suomen elintasoa nopeasti kun sotakorvaukset oli maksettu, Moilanen totesi.

Hänen mukaansa Suomi on yksi parhaiten kehittyneistä maista maailmassa. Hyvinvointi maassa on jakautunut tasapuolisesti ja ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisiä elämäänsä. – Yli 70 vuotta olemme saaneet elää rauhassa, maassa, jossa meillä kaikilla on perusterveyden palvelut, ilmainen koulutus sekä sosiaaliset tuet niitä tarvitseville. Nämä meille jo itsestään selvänä olevat palvelut ovat kehittyneet vähitellen kymmenien vuosien työn tuloksena.

– Suomessa kunnat ovat vastuussa maamme hyvinvointipalveluiden järjestämisestä. Punkalaitumen kunnassa tuotamme palvelut yhteistyössä naapurikuntiemme kanssa. Tämä yhteistyö on tarpeellista, jotta pystymme tarjoamaan laajan kirjon erilaisia palveluita kuntalaisten elämän eri vaiheisiin.

Punkalaitumen tavoitteena on Moilasen mukaan pysyä jatkossakin itsenäisenä kuntana. – Tällä hetkellä ei ole ulkoisia paineita kuntaliitoksiin. Kunnan talous on kunnossa ja palvelut on järjestetty mallikkaasti. Parhaillaan suunnittelemme kuntaan uutta koulua niin, että pystymme huolehtimaan lastemme koulutuksesta myös tulevaisuudessa.