Olemme Facebookissa!

01.04.2016 Hallitusvastuu rassaa

Suurimpien suomalaisten puolueiden kannatuksen laskut liittyvät vahvasti hallitusvastuun kantamiseen. Usein vain "syylliseksi" kanavoituu puolueen kulloinenkin puheenjohtaja.

Ei ole helppoa olla suomalainen puoluejohtaja. Näin voi hyvällä syyllä sanoa seuraillessa viime vuosien tapahtumia maamme poliittisella kentällä. Lähes järjestään puolue kuin puolue on joutunut käymään läpi oman kiirastulensa.


Nykyisistä suurista puolueista ensimmäisenä kannatuksen jyrkän laskun koki Keskusta. Silloin syyksi luettiin puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi mutta myös ”kakkaministeri” Paula Lehtomäki. Ja hallitusvastuu. Seuraavana oli vuorossa SDP. Sormi osoitti Jutta Urpilaiseen. Syyksi mainittiin myös hallitusvastuu.


Myös Perussuomalaiset ovat saaneet maistaa hallitusvastuun raskaan taakan. Puolue on hallituksessa joutunut epäämään lähes kaikki vaalilupauksensa. Omien piiristä kuuluu jo napinaa puheenjohtaja Timo Soininkin asemasta herrana ja hidalgona.


Tällä hetkellä on menossa Kokoomuksen kujanjuoksu. Puolue säilytti yllättävän pitkään korkeat kannatuslukemat huolimatta kahdesta peräkkäisestä hallituksessa olosta mutta liika näyttää olevan liikaa porvareillekin. Viimeistään puolueen kriisi ryöpsähti esiin pääsiäisen aikaan ns. puolue-eliitin kirjeestä puheenjohtaja Alexander Stubbin aseman turvaamiseksi. Patoutunut tyytymättömyys pulpahti pintaan ja kannattajakunnan sisältä kritiikkiä saa erityisesti puolueen nykyinen linja, jonka nähdään irtautuneen perinteisistä porvarillisista arvoista sekä puoluejohtaja Stubbin imago.


Kaikkien neljän puolueen kannatusten laskun takana ei ole ollut huono puheenjohtaja, vaan hallitusvastuu. Se painaa, koska hallituspuolueet joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä. Jokainen puolue on kuitenkin hallitukseen halunnut, siksi tyytymättömyys kanavoituu sinänsä ”syyttömään” puoluejohtajaan.