28.07.2016 Töitä säiden armoilla
Suomen pinta-alasta noin yksi kolmasosa on suoaluetta. On siis luonnollista, että turve on yksi maamme tärkeimmistä energiavaroista, mutta silti vain 0,8 % soista on tällä hetkellä turvetuotanto käytössä.
Vapo on vuonna 1940 toimintansa aloittanut yhtiö, jonka päätuotteita ovat turve ja puupolttoaine. Yhtiöllä on monia turvetuotantoalueita ympäri Suomea, ja erityisesti haja-asutusalueilla Vapo onkin usein paikallisesti tärkeä työllistäjä.
Turvetuotanto itsessään tarkoittaa turpeen nostoa suosta ja jalostamista jatkokäyttöä varten. Turvetta nostetaan pääasiassa kahteen eri tarkoitukseen: poltto- ja ympäristöturpeeksi. Polttoturpeita käytetään energianlähteinä kun taas ympäristöturpeita käytetään muun muassa kotieläinten kuivikkeina ja puutarhoilla kasvualustoina.
Suon saattaminen turpeennostokuntoon on monivaiheinen prosessi, joka alkaa nostoon sopivan suoalueen valinnalla, minkä jälkeen alkaa tuotantoalueen suunnittelu ja ympäristölupaprosessi. Vasta myönteisen ympäristölupapäätöksen jälkeen päästään valmisteluvaiheeseen ja aikanaan, ennen tuotannon loppumista tulee huolehtia turvetuotantoalueen jälkikäytön suunnittelusta. Turvetuotanto on luvanvaraista ja tarkkaan valvottua toimintaa. Vapo noudattaa ympäristöluvan lisäksi omia vapaaehtoisia ympäristösitoumuksiaan.
Yksi tärkeimmistä, ellei tärkein, Vapon tekemä ympäristösitoumus liittyy turvetuotannon vesien käsittelyyn. Kaikilla Vapon 400 suolla onkin käytössä parhaan käyttökelpoisen vesienkäsittelytekniikan (BAT) mukainen vesienkäsittelyjärjestelmä. Lounais-Suomen alueella tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on rakentanut 59 pintavalutuskenttää, 35 kosteikkoa ja 10 kemikalointilaitosta.
– Vapolle erityisen tärkeitä ovat ympäristölupaukset sekä tietenkin työturvallisuus. Vapo huolehtii ja valvoo, että kaikki toimii, mutta antaa yrittäjien hoitaa käytännön toiminnan, kertoo Vapon operaatiopäällikkö Niko Schlesier.
Vapon muita ympäristösitoumuksia on esimerkiksi, että se tuottaa turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla soilla. Kaikille turvetuotannosta poistuville alueille on tehtävä jälkikäyttösuunnitelma, jossa turvetuotantoalueiden jälkikäyttö suunnitellaan hyvin tarkkaan. Yleisimpiä maankäyttömuotoja turvetuotannon jälkeen on metsittäminen, peltoviljely, kosteikkojen perustaminen sekä uudelleensoistaminen.
Vapo tekee turpeennostosta urakoitsijoiden kanssa urakkasopimuksia. Yrittäjistä punkalaitumelaisia ovat Antti Peltomäki, Tomi Lampinen. Nykyään kyröläinen Tapani Pekkolakin on myös kotoisin Punkalaitumelta.
Pienestä pitäen turvesoilla
18-vuotiaasta asti yrittäjänä toiminut Antti Peltomäki toimii tällä hetkellä Punkalaitumella Isosuolla ja Lylysuolla pääurakoitsijana. Peltomäki ei kuitenkaan aina ole ollut Punkalaitumella vaan ennen hänen urakoimansa turvetuotantoalueet olivat Ypäjällä, Rengossa ja Köyliössä.
– Vuoden olin suolla kesätöissä ja sitten seuraavana vuonna olinkin yrittäjänä. Täysin tyhjästä hyppäsin kyllä yrittäjämaailmaan, sanoo Peltomäki.
Peltomäki aloitti pienellä yrityksellä ja työllistikin vain itsensä. Yritys on kuitenkin kasvanut niin, että se työllistää kesäisin 10–15 ihmistä.
– Minulla on ollut toista sataa nuorta, jolle tämä suohomma on ollut ensimmäinen kesätyö. Palkkaan myös pääasiassa paikallisia nuoria töihin ja koulutan kaikki aina alusta asti tähän turvehommaan, jatkaa Peltomäki.
Peltomäen mukaan yrittäjänä oleminen vaatii erityisesti vastuun ottamisen -taitoa sekä jatkuvaa oppimista.
Toinen Punkalaitumella oleva suoyrittäjä Tapani Pekkolan työmaita ovat Arkkuinsuo sekä Holstinsuo. Pekkola otti vuonna 1975 ensimmäiset askeleet suotyöhön, kun hän oli kesätöissä suolla.
Pekkolan soilla työskentelee tällä hetkellä noin kuusi työntekijää sekä lisäksi puhelinsoiton päässä on vielä kiireapulaisia.
– Kun nuorena aloittaa tämän suohomman, niin kyllä sitä yleensä jossain vaiheessa palaa takaisin suolle, tuumaa Pekkola.
Pekkola pitää yrittäjyydessä haastavimpana kokonaispaletin hallintaa, mutta toisaalta se tekee taas työstä erilaista ja mielenkiintoista.
– Yrittäjyyteen täytyy sitoutua 110 %, että asiat toimivat. Ammattitaito kasvaa iän myötä eikä ikinä voi oppia liikaa. Eikä välttämättä tarvitse osata kaikkea, kunhan vain oppii etsimään tietoa ja kysymään neuvoa, summaa Pekkola.
Kolmannen punkalaitumelaisen turveyrittäjän Tomi Lampisen työmaat sijaitsevat Huittisten puolella. Lampinen oli 27-vuotias aloittaessaan yrittäjyyden.
– Yrittäjyydessä ehdottomasti parasta on, että saa itse päättää mitä tekee ja milloin. Samalla se on kyllä homman karukin puoli, kertoo Lampinen.
Lampinen on pienestä asti istunut traktorin kyydissä, mutta turveyrittäjyys ei ollut miehellä ensimmäisenä mielessä. Arvaamattomien sattumusten kautta Lampinen ryhtyi kuitenkin pyörittämään yritystä yhdessä veljensä Samin kanssa.
Myös Lampinen työllistää kesäisin noin 10 henkilöä, joista suurin osa on nuoria.
– Aina on kyllä työntekijöiden kanssa hommat sujunut, ei ole mitään valittamista. Totta kai ensin täytyy opettaa turvetuotannon käytännöt ja muut, mutta sen jälkeen hommat yleensä rullaavat hyvin, iloitsee Tomi Lampinen.