Olemme Facebookissa!

25.08.2016 EU:n ja idän asiantuntijan uusi aluevaltaus

Nina Vaskunlahti aloittaa syyskuun alussa Suomen Intian suurlähettiläänä. Siirtyminen Aasiaan on kokeneelle diplomaatille uusi aluevaltaus, sillä Vaskunlahti on aiemmin profiloitunut EU:n ja entisen Neuvostoliiton alueen asiantuntijana.
Punkalaitumelaissyntyinen Nina Vaskunlahti aloittaa syyskuun 1. päivänä Suomen suurlähettiläänä Intiassa. Vielä heinäkuussa hän oli todistamassa suurlähettiläänä Turkin vallankaappausyritystä.

Nina Vaskunlahti on tehnyt mittavan diplomaatin uran. 32 vuoden kuluessa hän on profiloitunut erityisesti EU:n ja Venäjän sekä entisten Neuvostotasavaltojen asiantuntijana. Vaskunlahti on toiminut mm. Ulkoministeriön itäosaston päällikkönä ja Brysseliä hän kuvailee suorastaan ”kohtalokseen”. Pitkän uran varrelta kertynyt tehtävälista on kunnioitusta herättävän pitkä.


– Punkalaidun on antanut hyvät eväät uralleni. Kouluaikana koulu oli hyvä ja hyvät opettajat varsinkin kielissä ja historiassa innostivat minua, Vaskunlahti muistelee. Punkalaitumen lukiosta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1977, opiskeli sen jälkeen mm. kansainvälistä politiikkaa Turun yliopistossa ja aloitti työt ulkoministeriössä vuonna 1984.


Vaikka tie on vienyt Ulkoministeriön tehtävissä ympäri maailmaa Meksikoa, Australiaa, Bosnia-Hertsegovinaa, Belgiaa, Venäjää ja Turkkia myöten, ovat synnyinkunta ja omat juuret pysyneet mielessä. – Maailmalle on ollut helppo lähteä, kun tietää mistä on lähtöisin. Ihmisen juuret ovat jossakin ja minulla ne ovat täällä.


– Voi kuulostaa kliseiseltäkin mutta minulle punkalaitumelaisuus on tietty sielunmaisema. Se maisema, kun laskeudutaan Porttikallion suunnasta Kerttulan aukeelle. Totta kai myös täällä asuvat sukulaiset merkitsevät paljon, Vaskunlahti pohtii.


Hän toteaa paikkakunnan toki muuttuneen vuosikymmenten saatossa paljon. – Tiettyä elinvoimaa edelleen löytyy mutta kyllä kuihtumisenkin huomaa.


– Koko Suomi on muuttunut nuoruusvuosista niin hyvässä kuin pahassakin. Kansainvälisyys on lisääntynyt mutta uusi ahdasmielisyys huolestuttaa, ja se että jokaiseen vaikeaan kysymykseen haetaan helppoa vastausta. Myös ääriliikkeet ovat outo ja huolestuttava piirre.


Turkki on toisenlainen


Nina Vaskunlahti toimi Suomen Turkin suurlähettiläänä neljän vuoden ajan. Tehtävä päättyi tänä kesänä. Viimeisiin päiviin sisältyi paljon dramatiikkaa, sillä tyytymättömyys Turkin presidenttivaltaista, uskontoa korostavaa, hallintoa kohtaan kulminoitui sotilaiden tekemään vallankaappausyritykseen.


– Demokraattisen hallinnon kaataminen vallankaappauksella on tietysti tuomittava. Turkissa on demokraattisesti valittu parlamentti ja presidentti, Vaskunlahti kuvailee.


Hänen mielestään kehitys Turkissa on menossa huolestuttavaan suuntaan. – Vallankaappauksen jälkeiset toimenpiteet ovat erityisen huolestuttavia. Ne osoittavat, ettei Turkki ota vakavasti sitä, mitä EU sanoo. He tuntuvat unohtavan, että maa on hakemassa EU:n jäsenyyttä ja se tulee olemaan vaikeaa, koska Turkki on tällä hetkellä arvaamattomalla tiellä.


Vaskunlahden aloittaessa Turkin suurlähettiläänä, oli maan tilanne vielä erilainen. – Silloin demokratian fundamentit olivat kohdallaan. Nyt uudistukset ovat pysähtyneet ja Turkki on kääntynyt sisäänpäin. Kaikki huomio on kiinnitetty vallankaappauksen jälkipuintiin. EU-jäsenyyttä ajatellen on objektiivisesti sanottava maan ottavan askeleita taaksepäin.


– Vuoropuhelua Turkin kanssa on silti jatkettava, sillä maa on äärimmäisen tärkeä Euroopalle. Kaikki, mitä siellä tapahtuu, näkyy meillä asti johtuen Turkin geopoliittisesta sijainnista. Suomen ja Turkin keskinäiset suhteet ovat hyvät ja meiltä he pystyvät ottamaan vastaan rakentavaakin palautetta, Vaskunlahti kuvailee.


Anekdoottina hän kertoo, kuinka ensi vuonna Suomen täyttäessä 100 vuotta, ollaan Turkissa julkaisemassa uusintapainosta Grigori Petrovin kirjasta ”Valkoliljojen maa”. 1900-luvun alun Suomesta kertova kirja on ollut merkittävä turkkilaisille Suomi-kuvan luojana ja kirjan ansiosta maassa on tunnettu jopa tiettyä sukulaissieluisuutta suomalaisten kanssa. – Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi uusintapainokseen on tulossa uusi esipuhe, jossa kerrotaan nykypäivän Suomesta.


Pakolaisaaltoa tuskin tulee


Viime kesänä Turkin kautta EU:n alueelle suuntautunut pakolaistulva aiheutti Euroopassa kriisin, joka näkyi myös Suomessa. Syyrian sotaa pakoon lähteneet ihmiset vaelsivat massoittain Kreikan kautta muihin EU-maihin. Syksyllä Turkki ja EU pääsivät sopimukseen, jolla Turkille luvattiin noin kolme miljardia euroa tukea, jotta se pystyisi selviämään tilanteesta.


– Turkki ja EU olivat jo joulukuussa 2013 aloittaneet viisumidialogin tavoitteena viisumivapaus. Turkki ei ryhtynyt täyttämään viisumivapauden edellyttämiä kriteereitä odotetulla vauhdilla. Kesällä 2015 herättiin sitten karuun todellisuuteen. Turkista oli kyllä tullut viestejä, etteivät he selviä pakolaistilanteesta mutta niihin ei suhtauduttu tarpeeksi vakavasti, Nina Vaskunlahti kertoo.


Hän näkee osapuolten sopimat toimet pakolaisvirran pysäyttämiseksi viisumivapausneuvottelujen osaksi. – Viisumivapautta ei voi tulla, jos Turkin rajavalvontaan ei voida luottaa. Uskon, ettei Turkin suunnalta ole tulossa toista pakolaisaaltoa, koska luulen rajavalvonnan toimivuuden olevan heillekin kunnia-asia. Vaikka EU on nyt altavastaajan asemassa Turkkiin nähden, on muistettava, että turkkilaisten kannanotoissa on myös paljon uhoa. Turkin tulee täyttää kaikki 72 kriteeriä ennen kuin viisumivapaus voi astua voimaan.


Venäjä pönkittää asemaansa


Turkin tavoin itänaapurimme Venäjä saa Nina Vaskunlahdelta luonnehdinnan ”arvaamaton”. – Venäjä rakastaa olla arvaamaton. Suomella on kuitenkin hyvät ja toimivat kahdenkeskiset suhteet Venäjän, ja presidentti Niinistöllä on hyvä keskustelusuhde presidentti Putinin kanssa.


– Suomelle Venäjä ei ole turvallisuusuhka, vaikka turvallisuusympäristömme onkin muuttunut. Keskustelua pitää jatkaa kaikesta huolimatta. Näen tärkeäksi etenkin kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen Suomen ja Venäjän välillä eli sen, että ihmiset matkustavat ja ovat tekemisissä toistensa kanssa.


Venäjän toimien motiivina Vaskunlahti näkee maan aseman pönkittämisen. – Venäjä haluaa tehdä selväksi, että se on tasavertainen pelaaja kentällä. Suuruus, voima ja arvaamattomuus ovat heille arvoja.


– Suomi on lähtökohtaisesti asemoitunut hyvin eurooppalaiseen turvallisuusympäristöön. Meidän on pidettävä huoli maamme eduista EU:ssa ja siitä, että unioni kehittyy oikeaan suuntaan. Ajatelkaapa Suomea ilman EU-jäsenyyttä tällä hetkellä! Olisimme aika yksin, Vaskunlahti muistuttaa.


Brysselissäkin monissa tehtävissä toimineena Vaskunlahti ei sokeutunut EU:n ongelmille, vaan antaa myös kritiikkiä. – EU on monesti yrittänyt haukata liian suuria paloja. Sisämarkkinoita kehitettiin liian nopeasti ja iski lainsäädäntösokeus, se on nyt tajuttu. Laajentuminen oli liian nopeaa ja sen aiheuttamat kerrannaisvaikutukset jatkuvat vastaisuudessakin. Emme ole osanneet myöskään katsoa tarpeeksi kauas globalisaation vaikutuksia.


– Kriiseihin reagoinnissa on muistettava, että EU on hirveän iso ja jäsenmailla on erilaiset lähtökohdat ja taustat vaikkapa suhteessa Venäjään. Vaikka EU:hun on suhtauduttava kriittisesti kaikkine vikoineen, on parempi olla sisällä kuin ulkona, Vaskunlahti painottaa.


Intia pala palalta


Syyskuun alusta Nina Vaskunlahti ottaa vastaan Suomen Intian suurlähettilään tehtävät ja asettuu asumaan Delhiin, jossa sijaitsevassa Pietilän arkkitehtipariskunnan suunnittelemassa suurlähettilään residenssissä on meneillään suuri peruskorjaus. – Kävin sitä keväällä katsomassa ja siitä tulee kyllä hieno, Vaskunlahti iloitsee.


Intia sinällään on pitkän linjan diplomaatille aivan uusi alue. – Tehtävä Intian suurlähettiläänä tarjoaa aivan uuden tulokulman asioihin ja on hieno ottaa haaste vastaan. Minua mietityttää, miten suhtaudun 2,8 miljardin kansalaisen yhteiskuntaan, jonka rakenne on jotain muuta, kuin mihin olemme tottuneet. Ehkä maa on otettava pala palalta.


Intian talouskasvu on ollut jo useita vuosia huimaa ja sen myötä maan merkitys niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin on kasvanut Aasiassa tuntuvasti. – Intia on suomalaisille yrityksille merkittävä kauppakumppani, siksi kalenteri onkin jo täyttymässä yritys- ja virkamiesvierailuista. Meidän mahdollisuuksiamme ovat mm. cleantech ja koulutus, Vaskunlahti toteaa.


– Suurlähettiläänä on tärkeää myös julkisuusdiplomatian tekeminen. Intian 250 miljoonainen keskiluokka vaurastuu koko ajan ja tietty porukka siellä on hyvinkin kiinnostunutta Suomesta. Tämä ryhmä on löydettävä.


Neljä vuotta joka paikassa


Ulkoministeriössä diplomaattien tehtäväkierto kestää yleensä 3-5 vuotta. – Yleensä itse olen ollut joka paikassa neljä vuotta, Nina Vaskunlahti naurahtaa.


Mikäli neljän vuoden kierto toteutuu myös Intian osalta, on tehtävien vaihtuminen edessä Vaskunlahden täyttäessä 60 vuotta. – Koen, että minulla vielä silloinkin olisi hallinnolle annettavaa. Olen aina pitänyt työstä ja ollut työorientoitunut.


Naisten ja tyttöjen asioiden edistäminen on aina ollut lähellä Vaskunlahden sydäntä. – Naisten Pankki ja EU-projektit totta kai fasineeraavat tulevaisuudessa.