Olemme Facebookissa!

25.01.2018 Maaseutuyrittäjyyden mahdollisuuksia pohdittiin Pakarilla

Liha-alan yrittäjät Asko Männistö ja Arvo Marttila kaipasivat yrittäjien välistä yhteistyötä ja tulovirtoja elinkeinoelämälle pitäjän ulkopuolelta.
Punkalaitumen kunta ja Sastamalan elinkeinopalvelut järjestivät maaseutuyrittäjille suunnatun kahvitilaisuuden Pakarilla viime viikon torstaina. – Tämä on aamukahvisarjassa ensimmäinen tilaisuus. Ennen kesälomia kokoonnumme eri teemoilla kahveille, lupasi kunnanjohtaja Jyrki Moilanen.

Maaseutuyrittäjien aamukahvit aloitettiin syömällä Pakarin keittiön tekemät lämpimät voileivät. Tämän jälkeen Sastamalan elinkeinojohtaja Ursula Lumme esitteli elinkeinotoimintaa ja sen henkilöstöä. Hänen mukaansa alkavien yrittäjien neuvonnan Punkalaitumella hoitaa ostopalveluna sastamalalainen Yrityspalvelu Plaania.


– Punkalaitumella keskustan kehittäminen on tällä hetkellä yksi elinkeinoelämän kehittämisen kärkihankkeista, Lumme totesi.


Asiantuntijapuheenvuoron aamukahveilla käytti Jukka Saarinen Satafood Oy:stä. Hän kertoi gluteenittoman kauran kasvattamisesta maatilojen erikoistumisvaihtoehtona.


– Gluteenittomien tuotteiden markkina kasvaa ja tuotevalikoima kehittyy koko ajan. Suomessa noin satatuhatta ihmistä sairastaa keliakiaa, Saarinen totesi.


Hänen mukaansa suomalainen gluteeniton kaura olisi haluttu ja laadukas tuote mutta vaatii viljelykierron, jossa pellossa ei viljellä ohraa, vehnää, ruista tai ruisvehnää. – Kauran osalta panostetaan lajipuhtauteen. Vieraita siemeniä saa olla maksimissaan kuusi kappaletta kilossa.

Gluteenittomasta viljelykierrosta on mahdollista muodostaa taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto.
– Suomalaisessa kaurassa on eniten energiaa sekä kuitua ja proteiinia huomattavasti enemmän kuin muissa gluteenittomissa viljoissa. Vientituotteena se olisi laadun suhteen kilpailukyvyltään kaikkein paras kotimaisista viljoista. Suomalainen kaura myös tunnetaan maailmalla, Saarinen kuvaili.


Gluteenittoman kauran tuottamisen haasteena Saarinen piti sitä, että sen markkinat eivät ole kasvaneet odotetusti, vaikkakin kehittyvät koko ajan.


Ruokareitistö Punkalaitumelta Keikyään


Kyläasiamies Jani Hanhijärvi puhui aamukahveilla suunnitelmista rakentaa Ruokareitistö Joutsenten Reitti ry:n alueella. – Ruokamatkailu on kasvussa ja yhä useampi hakee tietoisesti ruokaelämysiä. Matkailijat haluavat kokea luonnon, kulttuurin ja paikallisen elämäntavan entistä useammin.


– Tällä alueella on paljon elintarviketeollisuutta ja ruoka-alaan liittyviä toimijoita. Joutsenten Reitin alueelle on siksi suunnitteilla kaksi Ruokareittiä, joista toinen olisi Hämeenkyrön alueella ja toinen kulkisi Punkalaitumelta Huittisten kautta Keikylään lihanjalostusteemalla. Valmiina tämä Ruokareitin pitäisi olla huhtikuussa, minkä jälkeen sitä aletaan markkinoida ja brändätä, Hanhijärvi kertoi.


Punkalaitumelta Ruokareitissä mukana ovat Metsärannan Liha sekä tori ruokaan liittyvine toimintoineen. – Ruokareitti luodaan matkailijoiden ja paikallisten tarpeisiin. Siihen kootaan paikallisesti tuotettua ruokaa myyvät ja säännöllisesti toimivat tila- ja tehtaanmyymälät.


Leader Joutsenten Reitti ry:n toiminnanjohtaja Petri Rinne totesi myös omassa puheenvuorossaan maataloustuotteita jalostavat yritykset merkittäviksi alueen kehittymisessä. – Näille yrityksille on investointituki korotettu 35 prosenttiin, kun se muilla yrityksillä on 20 prosenttia. Leader-rahaa suunnataan erityisesti kasvuun ja kannattavuuden parantamiseen, ja nykyisen tukikauden aikana on yli 60 yritystukihanketta saatu liikkeelle alueella.


Oma tuotemerkki tärkeä


Maaseutuyrittäjien puheenvuorot, tai oikeammin vuoropuhelun, kävivät Pakarilla Arvo Marttila Metsärannan Lihasta ja Asko Männistö Torpparin Lihasta. Kaksikolla on pitkä kokemus lihanjalostuksesta. Kumpikin heistä uskoi ruokamatkailusta löytyvän potentiaalia.


– Ruokamatkailussa ja samoin kotimaisessa maataloudessa on kyllä potentiaalia mutta sen hyödyntäminen vaatii asiakkaan kuuntelemista tarkkaan, korosti Asko Männistö.


Arvo Marttila puolestaan kuvaili, miten lähellä tuotetun ruoan käsitteistö on parissa kymmenessä vuodessa muuttunut. – Silloin alettiin puhua viljapossusta. Se oli pienten yritysten juttu. Yhtäkkiä sanan ottivat sitten käyttöön myös suuret lihatalot. Vähän sama on lähiruoan kanssa. Minä olen lopettanut sen sanan käytön kokonaan ja olen päättänyt markkinoida nimenomaan omaa tuotemerkkiämme.


Asko Männistö kaipasi alueelle matkailualan yritystä, joka pystyisi tarjoamaan paikallisia tuotteita ja ruokaa. – Se vaatii vain yhteistyön lisäämistä. Harvassa kylässä voidaan sanoa, että voimme tarjota kävijöille oman kylän ruokaa.


– Kaikkien pitäisi olla ylpeitä punkalaitumelaisista tuotteista, on tuote sitten mikä tahansa. Kateus on turhaa, komppasi Arvo Marttila.


Paikkakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen kaksikko kaipasi tulovirtoja pitäjän ulkopuolelta. – Siihen ei kannata keskittyä, että raha pyörii kunnan sisällä, vaan sitä on saatava ulkoa. Tämän vuoksi matkailu on erityisesti tärkeässä roolissa.


– Yhteistyössä pitää olla molemmin puolinen tahto. Ei avioliittokaan perustu papin aameneen, vaan yhteiseen tahtoon olla yhdessä, Asko Männistö kuvaili.


Erilaista hankerahoitusta kaksikko piti pääsääntöisesti hyvänä mutta Arvo Marttila huomioi myös sen huonot puolet. – Yrittäjä jaksaa harvoin tehdä sitä valtavaa paperityömäärää, mikä hankkeisiin ja EU-rahoitukseen liittyy. Helpompi on lähteä investoimaan riskirahalla.


Tilaisuuden päätteeksi Sastamalan maaseutujohtaja Katariina Pylsy esitteli maaseutuyrittäjille lähitulevaisuudessa tarjolla olevaa koulutusta ja tapahtumia. Hän kannusti punkalaitumelaisia ottamaan mallia Sastamalasta, jossa viime vuonna järjestettiin avointen ovien tapahtuma vanhoissa maatilojen päärakennuksissa. – Se sai huikean suosion ja toteutuu myös tänä vuonna. Sen verran hyvät kokemukset tapahtumasta saatiin, Pylsy totesi.