Olemme Facebookissa!

24.08.2017 Kulkurin valssia katsottiin elokuvissa jatkosodan aattona

Mäenpään työväentalossa elokuvia esitettiin vuosina 1941-1973 saksalaisella Bauer B5 -projektorilla. Irma Rantanen, Jouko Mäkelä ja Jouko Valonen kannustavat ihmisiä lähtemään tutustumaan talon historiaan huomenna.
Keväällä ja alkukesästä vuonna 1941 Mäenpään työväentalolla yhteensä 1 250 ihmistä kävi ihailemassa Ansa Ikosta ja Tauno Paloa elokuvassa Kulkurin valssi. Elokuva esitettiin myös 24. kesäkuuta. Seuraavana päivänä alkoi jatkosota.

Kulkurin valssin ja jatkosodan yhteys sekä monta muuta, erittäin mielenkiintoista asiaa, paljastui Irma Rantasen ja Jouko Mäkelän ryhtyessä selvittämään Mäenpään työväentalolla vuosina 1941–1973 toimineen elokuvateatterin historiaa. Tähän historiaan sekä työväentalon värikkääseen menneisyyteen ja nykytilaan voi tutustua huomenna perjantaina klo 15–19. Työväentalon ovet ovat avoinna osana Suomi 100 -juhlavuoteen kuuluvaa Maailman suurin kylätapahtuma -tempausta.

 

Elokuvateatterin historia alkoi selvitä, kun esityksistä pidetty arkisto löytyi vanhasta arkusta koskemattomana Punkalaitumen Työväenyhdistyksen omistamasta ns. alatalosta Lauttakyläntien varrelta. – Selvitystyö on älyttömän mielenkiintoista, vaikka lähteitä olikin monenlaisia, Irma Rantanen kertoo.

 

Kaksikon työn tuloksena elokuvateatterissa esitetyt elokuvat ja katsojamäärät ovat nyt selvillä. – Elokuvien ”kultakausi” Mäenpäässä ajoittuu vuosiin 1942–1948. Katsojamäärän huippuvuosi oli 1944, jolloin elokuvissa kävi 34 141 katsojaa. Elokuvia esitettiin tuona vuonna 59.

 

Elokuvien suosio alkoi hiipua 1960-luvulla, vaikka esitettävien elokuvien määrä kasvoi. – Esimerkiksi vuonna 1961 elokuvia esitettiin 152 mutta katsojia oli enää 1 902. Viimeinen elokuva esitettiin elokuussa 1973. Se oli Joseph Loseyn ”Sanansaattaja”.

 

– Elokuvien esittäminen ei ollut mikään yksinkertainen asia. Projektoria varten piti rakentaa paloturvallinen huone, koneenkäyttäjät oli koulutettava ja monenlaista byrokratiaakin hoitaa. Ensimmäinen koneenkäyttäjä oli Erkki Jokinen. Muina koneenkäyttäjinä toimivat mm. Lea Lähti, Kauko ja Mikko Elomaa, Antti Valo, Olavi Kollin ja Arvo Rantanen, kertovat Irma Rantanen ja Jouko Mäkelä.

 

Projektorihuone menneisyydestä

 

Mäenpään työväentalon yläkerrassa on edelleen projektorihuone, jossa on paikoillaan Bauer B5 -merkkinen elokuvakone. Projektorihuone on saanut olla pitkään omassa rauhassaan, sillä sinne ei ole ollut rappuja. Kuluvana kesänä Mauri Multanen ja Jouko Mäkelä rakensivat sellaiset.

 

– Projektoria on valmistettu Saksassa vuosina 1935–37. Kyse on ns. valokaarikoneesta, jossa valkokankaalle heijastuva valo saadaan aikaan hiilitankoja polttamalla, kertoo Jouko Valonen.

 

Projektorihuoneeseen kipuaminen on kuin sukeltaisi vuosikymmenien taakse. Pienellä hyllyköllä lojuu Rettigin tupakka-aski. Filmikelojakin on pinottu pöydälle.

 

– Tässä näkyy olevan Tuure Junnilan vaalimainosfilmi, sitäkin on varmasti esitetty ennen elokuvan alkamista. Elokuvateatteri sai alennusta verosta, kun se esitti valistavia filmejä elokuvien lomassa, naurahtaa Jouko Mäkelä.

 

Ennen vuotta 1941 Mäenpään työväentalolla toki esitettiin elokuvia mutta silloin niitä kävivät näyttämässä kiertävät teatterit. – Vuoden 1927 maaliskuussa talolla on ollut esimerkiksi ”Elävien kuvien teatteri Wäinämöinen”. Näitä kiertäviä elokuvateattereita talolla kävi pitkin 1930-lukua, kertoo Irma Rantanen.

 

Mäenpään työväentaloa ahkerasti viime vuosina kunnostaneella Mauri Multasella sekä vaimollaan Katjalla on heilläkin omat muistonsa Mäenpään elokuvista. – Olimme vuonna 1967 katsomassa Väreitä -elokuvaa. Sitä mainostettiin paljaan pinnan takia mutta ei siinä mitään näytetty. Tissi vähän vilahti mutta oli se jännää ja tupa oli täynnä, nauravat Katja ja Mauri Multanen.