Olemme Facebookissa!

22.09.2016 ETNO:n kuntapalkinto Punkalaitumelle

Punkalaitumen ja Närpiön kunnat ottivat vastaan oikeusministeriön ETNO-kuntapalkinnot Kuntamarkkinoiden yhteydessä. Punkalaitumen kuntaa tilaisuudessa edustivat hallituksen puheenjohtaja Ari Prihti, hanketyöntekijä Maarit Tiittanen ja valtuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo. Kuva: Jyrki Moilanen.
Punkalaitumen ja Närpiön kunnat palkittiin viime keskiviikkona Kuntamarkkinoiden yhteydessä oikeusministeriön etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNO:n kuntapalkinnolla. Vaikka palkituksi tuli kunta, henkilöityy palkinto vahvasti maahanmuuttaja-hankkeita paikkakunnalla onnistuneesti vetäneeseen Maarit Tiittaseen.

– Kuntapalkinto on arvokas tunnustus, jonka eteen on tehty töitä. Hyvältähän se aina tuntuu, kun palkitaan. ETNO:n kuntapalkinto kuuluu kaikille hankkeissa mukana olleille kanssatoimijoille. Kaikille yhteistyökumppaneille, niin yhdistyksille, yrityksille kuin rahoittajillekin kuuluu iso kiitos, Maarit Tiittanen korostaa.

 

Hänen lisäkseen palkintoa Kuntatalolla olivat vastaanottamassa valtuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo ja hallituksen puheenjohtaja Ari Prihti. Kumpikin totesi kiitospuheenvuorossaan onnistuneiden maahanmuuttaja-hankkeiden olevan paljolti Tiittasen ansiota. – Maarit on nykyhankkeen sielu ja toimii siltana maahanmuuttajien ja punkalaitumelaisten välillä, Outi Uusi-Kouvo kuvaili.

 

ETNO halusi tämän vuoden palkitsemisella korostaa pitkään jatkunutta työtä maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Maahanmuuttajien integroituminen maaseutukunnissa on suuri haaste ja uusien asukkaiden vastaanottamisen vaikutukset näkyvät selkeämmin väestösuhteissa. Maahanmuuton ja yhteiskunnan monimuotoisuuden positiivisista vaikutuksista maaseudulla harvoin keskustellaan.

 

– Punkalaitumella on ollut vastaanottokeskustoimintaa pitkään. Kunta on vuosien varrella ottanut vastaan kiintiöpakolaisia ja kehittänyt erilaisia kotouttamista edistäviä malleja. Erilaisten hankkeiden avulla on voitu kehittää maahanmuuttajataustaisten työllistymistä hyvin tuloksin. Kehitettyjä malleja on otettu käyttöön myös lähikunnissa ja jopa kansainvälisesti. Eurooppalainen maaseudun kehittämisen verkosto on omassa esitteessään maininnut Punkalaitumen esimerkillisenä kuntana kotouttamistyössä, ETNO:n perusteluissa todetaan.

 

Myönteistä kuntakuvaa

 

Kunnan hallinto- ja talousjohtaja Oili Mölsä on tyytyväinen kunnan saamasta ETNO-palkinnosta. – Kotouttamishankkeemme on saanut useita tunnustuksia ja valtakunnan tasolla huomiointi on aina mukavaa. Sillä on myönteinen vaikutus kuntakuvaamme.

 

– Maarit on tehnyt hyvää työtä. Onnistuminen perustuu toimivaan verkostoon, joten kiitos kuuluu myös kaikille yrityksille ja yhdistyksille, jotka ovat olleet mukana hankkeessa. Ilman heitä tulokset eivät olisi näin hyviä, Mölsä kiittelee.

 

Hän kertoo miettineensä myös sitä, miten kunta voisi hyödyntää hankkeen tuloksia laajemminkin. – Olisiko kaupallistaminen vaihtoehto? Toisaalta kunnalle suurin hyöty tulee siitä, että olemme saaneet uusia, nuoria asukkaita, jotka haluavat tehdä työtä ja tulla toimeen omillaan. Hanke on ehkäissyt maahanmuuttajien syrjäytymistä.

 

Kotiin ei jäädä lorvimaan

 

Maarit Tiittasen vetämät Maahanmuuttajat kylille ja Maahanmuuttajat maaseudun arjessa – hankkeet ovat saaneet runsaasti alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistäkin tunnustusta. Tällä hetkellä esimerkiksi Brysseliin ollaan pystyttämässä valokuvanäyttelyä EU:n maaseutukomission onnistuneista hankkeista. Maahanmuuttajat maaseudun arjessa on näyttelyssä mukana ainoana kotouttamishankkeena.

 

– Punkalaitumen kotouttamishankkeet kiinnittävät huomiota Euroopassa, koska me olemme luoneet toimivan mallin kotouttamiseen. Se on vaatinut useiden vuosien työn mutta meillä on nyt toimintamalli, jota voidaan jakaa muihin Suomen kuntiin ja josta voidaan ottaa mallia muissa EU-maissa, Maarit Tiittanen pohtii.

 

Vaikka toimintamalli on valmis, vaatii se kunnissa, joissa malli otetaan käyttöön, vielä paljon työtä. – Tuloksen näkee vasta vuosien päästä. Työtä ja rakentamista vaaditaan paljon, sillä jokainen kunta on erilainen. Meiltä on kuitenkin tarjota valmis malli, jota jokainen kunta voi muokata haluamallaan tavalla.

 

Tiittasen koordinoimat kotouttamishankkeet toimivat kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien parissa. Heitä on Punkalaitumella noin sata. – Olemme yhteistyössä hankkeen, yritysten ja rahoittajien kanssa onnistuneet luomaan verkoston, jonka puitteissa maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat pystyneet kouluttautumaan ja työllistämään itsensä. Työnantajatkin ovat huomanneet, että maahanmuuttajista saa hyviä työntekijöitä.

 

Juuri työllistäminen ja omillaan toimeen tuleminen on yksi Tiittasen ”punaisista langoista” maahanmuuttajien parissa työskenneltäessä. – Tällä hetkellä yksikään hankkeen piirissä olevista maahanmuuttajataustaisista ei ”lorvi” kotona. Lapset käyvät koulua, nuoret opiskelevat ja aikuiset opiskelevat ammattiin, käyvät työkokeiluissa tai palkkatöissä.

 

– Jatkossa suurimmat haasteet liittyvät tietysti rahaan, mikäli hanketta halutaan jatkaa. Myös uusien näkökulmien löytäminen tuottaa mietittävää. Byrokratia puolestaan synnyttää ulkoapäin paineita, Tiittanen luettelee.

 

Hankkeiden onnistuminen on pitkälti henkilöistä kiinni. – Punkalaitumella kotouttamishankkeet ovat vahvasti henkilöityneet minuun. Maahanmuuttajille minusta on tainnut tulla jonkunlainen laumanjohtaja, Tiittanen naurahtaa.

 

Vieras Austaraliasta

 

Viimeksi perjantaina Maarit Tiittanen sai esitellä kotouttamishanketta australialaisprofessori Daniela Stehlikille. Hän oli Suomessa Luonnonvarakeskuksen (LuKe) vieraana. Vierailua isännöi Jarkko Pyysiäinen LuKe:n Luonnonvarat ja maaseudun kehittäminen –tutkimusryhmästä.

 

Professori Stehlik on akateemisen tutkimustyön ohella aktiivinen vaikuttaja australialaisessa maaseutupolitiikassa, mm. sikäläisen Rural Industries Research and Development Corporationin puheenjohtajan ominaisuudessa. Myös siltä kannalta hän on kiinnostunut tutustumaan suomalaiseen maaseututyöhön ja tunnustelemaan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia.

 

Päivään kuului yrityskäynti Vanttilan Muovissa, lounas ja hanke- sekä kuntaesittely Koulutintissä, vierailu syyrialaisperheen luona sekä tutustuminen maahanmuuttajien pienviljelyspalstaan ja kunnantaloon.

 

– Vieraat olivat haltioituneita päivän annista ja saivat kuulemma matkaansa paljon hyvää evästä kotouttamismallista ja kunnan yhteiselosta maahanmuuttajien kanssa, kertoo Maarit Tiittanen tyytyväisenä.