Olemme Facebookissa!

20.07.2017 Jalasjoen metsästysseuran juhlapeijaiset

Jalasjoen metsästysseuran 80-vuotisjuhlapeijaisissa palkittiin yhdistyksen pitkän linjan toimijoita.
Jalasjoen metsästysseura vietti viime viikon lauantaina 80-vuotiaan yhdistyksensä kunniaksi juhlapeijaisia Särkän lavalla. Ohjelma sisälsi paljon erilaisia numeroita, niin puheita, musiikkia sekä yllätysesityksiäkin. Juhlijoita paikalla oli yli 400.

Juhla alkoi Jalasjoen Metsästysseura ry:n puheenjohtajan Pekka Mäkiniemen tervetuliaispuheella.
– 80 vuoden aikana on tapahtunut paljon muutoksia, joista yksi merkittävimmistä metsästykseen liittyvistä on varmasti se, että suurimmaksi saaliseläimeksi on vuosien saatossa noussut peura. Erityiskiitos kuitenkin maanomistajille siitä, että mahdollistatte edelleen meille tämän harrastuksen. Vaikka välillä parempi puolisko on sitä mieltä, että metsästys on työtä kun ei miestä näy kotona, naurahtaa Mäkiniemi tervehdyssanoissaan.


Mäkiniemen tervehdyksen jälkeen oli luvassa juhlaillallinen. Tarjoilusta ja ruokien teosta vastasivat Pitopalvelu Jessica sekä Metsärannan liha.


Juhlavieraiden saatua vatsat täyteen maittavaa ruokaa oli vuorossa juhlapuhe, jonka piti Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö sekä vt. toiminnanjohtaja Teemu Simenius.


– 1900-luvun alkupuolella alkoi ensimmäisen kerran metsästäjät järjestäytyä. Eniten yhdistyksiä syntyi 1950–1960-luvuilla. Tämän jälkeen riista ei ollut vara, jota saatiin saaliiksi vaan vara, jota olisi myös seuraavana vuonna, kertoo Simenius.


– Metsästystä on pyritty arvottamaan monellakin eri mittarilla, mutta ainakaan rahassa sitä ei pysty mittaamaan. Harva asia saa kuitenkaan keski-ikäisen miehen ottamaan muutamia juoksuaskeleita. Metsästysseurat ovat myös kontakti, jossa kyläläiset tapaavat toisiaan ja tutustuvat eri puolilla kylää asuviin ihmisiin, jatkaa Simenius.


Simenius muistutti myös tulevista metsästyslakimuutoksista sekä kertoi, että liitossa riittää edunvalvonnallista työtä.


Huomionosoituksia


Juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia sekä seura nimesi kolme uutta kunniajäsentä.
Kunniajäseniksi seura nimesi Matti Kankaanpään, Aulis Männistön sekä Matti Räisäsen.
 Jalasjoen metsästysseuran johtokunnan päätöksellä palkittiin kaksi naista, jotka ovat osallistuneet seuran järjestelyihin varsinkin kahvi- ja ruokatarjoilun osalta. Huomionosoitukset saivat Leila Lehtelä sekä Hilkka Hongisto.


Suomen riistakeskuksen kunniamerkit jakoivat riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalervo Loponen ja varapuheenjohtaja Janne Uusi-Kämppä. Ansiomerkit oli myöntänyt Satakunnan alueellinen riistaneuvosto. Riistakeskuksen hopeisen ansiomerkin sai Matti Ala-Viikari. Riistakeskuksen riistanhoidon ansiomerkin sai Valto Lehtelä. Pronssiset, Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen myöntämät merkit saivat Seppo Ekilä, Rauno Rouhiainen ja Eino Tanhuanpää.


Suomen metsästäjäliiton Satakunnan piirin myöntämät ansiomerkit jakoivat Suomen metsästäjäliiton Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Reijo Holmi ja Satakunnan piirin hallituksen jäsenet Helena Manninen sekä Tuomo Suominen.


Hopeiset ansiomerkit saivat Juhani Rautionmaa sekä Kalevi Sillanpää. Riistanhoidon kultaisen ansiomerkin saivat Torsti Mahlanen, Eino Tanhuanpää sekä Aki Hohkuri.


Kennel-toimintaan kohdistuvat huomionosoitukset jakoi Mika Kyrömäki Satakunnan kennel-piiristä. Hopeiset ansiomerkit saivat Torsti Mahlanen ja Valto Lehtelä sekä kunniakirjat annettiin Heikki Hongistolle ja Taavi Lehtelälle.


Huomionosoitusten saaneiden henkilöiden puolesta kiitoksen lausui Juhani Rautionmaa.

Metsästysseuran historia


Seuran täyttäessä 70 vuotta julkaistiin Juhani Helariutan kokoama historiikki.  Tämän vuoden juhlassa päätoimittaja Juha Aro teki katsauksen seuran historiaan viimeisen 10 vuoden ajalta.


– Jalasjoen Metsästysseura on yksi toimija Punkalaitumen laajalla järjestökentällä. Metsästys on viitekehys, joka kokoaa naiset ja miehet yhteen mutta vuosikello kertoo paljon muutakin. Hirvi- ja peurajahti ovat ne, jotka näkyvät kyläkunnalle, mutta työtä tehdään läpi vuoden, tuumaa Aro.


Aro myös toteaa, että yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä johtokunta ovat vaihtuneet, mutta sihteeri, Janne Uusi-Kämppä, pysynyt.


– Järjestötoiminnan keskiössä ovat siis ihmiset. Jalasjoen Metsästysseuran kohdalla on hienoa nähdä historiallinen jatkumo, jolla seuraa on tuotu tähän päivään, jatkaa Aro.


Lisäksi 10 vuoden historiikissa tulee esille se, miten metsästysseura on tehnyt tinkimätöntä työtä riistanhoidon eteen ja, että seura on tehnyt paljon yhteistyötä eri tahoille.


Historiikkikatsauksen jälkeen oli vuorossa yllätysohjelmaa. Ensimmäiseksi lavalle nousivat Emma, Elli Aro isänsä Juhan kanssa. He esittivät hupaisan seikkailukertomuksen hirvenmetsästyksestä.


Yllätysohjelma jatkui vielä, kun lavalle asteli ajatustenlukija Pete Poskiparta ja sai koko juhlayleisön hämilleen luomalla illuusioita sekä lukemalla ihmisten ajatuksia.


Juhlapeijaisten seremoniamestareina toimivat Jukka Ala-Viikari sekä Timo Ukkonen.


Juhlien tanssimusiikista vastasi Tähtikartta-yhtye. Illan aikana oli myös arpajaiset, jonka pääpalkintona oli kultaseppämestari Mika Tarkkasen seuralle lahjoittama, hänen suunnittelemansa Monument-koru.


Juhlassa oli loppuillasta tarjolla myös kakkukahvit.