15.12.2016 Kunta varautuu poikkeukselliseen lainanottoon
Talousarviota esitellyt kunnanjohtaja Jyrki Moilanen kertoi, ettei kunnan käyttötalousmenoissa tapahdu ensi vuonna merkittäviä muutoksia. Erikoissairaanhoidon menoihin on budjetoitu 150 000 euroa tämänvuotista enemmän, koska valtuusto joutui vuoden viimeisessä kokouksessa hyväksymään kyseiselle momentille 300 000 euron lisämäärärahan.
Punkalaitumella alkaa ensi vuonna uuden Yhteiskoulu-lukion uudisrakennuksen rakentaminen sekä uuden päiväkodin rakentaminen. Ensi vuoden budjetissa velkaa varaudutaan ottamaan 4,7 miljoonaa sekä vuonna 2018 2,5 miljoonaa. Kunnan lainat asukasta kohti tänä vuonna ovat 751 euroa. Ensi vuonna vastaava summa nousee 2 177 euroon, kun koko maan keskiarvo on noin 2 800 euroa.
Moilasen mukaan kunnassa varaudutaan sote- ja maakuntalakien uudistusten tuomiin muutoksiin. – Varaudumme siihen, ettemme itsenäisesti tee sote -päätöksiä 1.7.2017 alkaen. Vuoden 2019 alusta kunnalla ei ole enää mitään roolia sote -palveluiden tuottamisessa.
– Hyvä puoli uudistuksessa on, että budjetoinnin epävarmuus poistuu sote -palveluiden tuotannon siirtyessä maakunnille. Se parantaa ennakointia. Kunnan budjetista häviää noin puolet ja kunnallisvero asettuu 9,2 prosentin tuntumaan, Moilanen laskeskeli.
Kuluva vuosi Punkalaitumella näyttäisi tuottavan positiivisen tilinpäätöksen. – Kuinka monta euroa plussalle päästään, ei ole vielä tiedossa.
Valtuustoryhmät eivät käyttäneet perinteisiä ryhmäpuheenvuoroja budjettia käsiteltäessä. Perussuomalaisten Martti Mölsä totesi ryhmänsä puolesta, että kunnanhallitus on pysynyt numeroista selvillä talousarviota laatiessaan. – Elinkeinopuolen hoidosta en anna hallitukselle suurta arvosanaa. Kunnan rahat menevät sote -palveluihin, kehittämiselle ei paljoa jää.
Marja Wakkala (sdp.) oli tyytyväinen talousarvioon tehdystä kirjauksesta, jossa todetaan päätöksenteon kuntalaisvaikutusten arviointi tärkeäksi. – Kunta on kuntalaisia varten. Päätöksenteon taustalla pitäisi olla aina ajatus niiden vaikutuksista kuntalaisten hyvinvointiin.
Matti Seppä (kesk.) nosti esiin kunnan vesihuoltolaitoksen maksut. Hän epäili, että puhtaan veden käyttäjät maksavat myös jäteveden käyttäjien maksuja.
– Tuetaanko vesihuoltolaitoksen toimintaa muista varoista, vastaus on kyllä. Verovaroista, vastasi tekninen johtaja Seppo Rytky.
Rytkyn mukaan kunnan on nostettava jätevesitaksojaan tasaisesti, jotta nykyinen vaje saadaan otettua kiinni. – Jätevesimaksu pitäisi tuplata, mutta sitä ei voida tehdä kertarysäyksellä.
Johtajasopimus pöydälle
Kunnanjohtaja Jyrki Moilasen johtajasopimuksen hyväksyminen ei valtuustossa ollut läpihuutojuttu, vaan päättyi lopulta yksimieliseen päätökseen jättää asia pöydälle ja neuvotella sopimuksen epäselvät kohdat uudelleen.
Marja Wakkala löysi monenlaista kritisoitavaa sopimuksesta mutta ongelma kulminoitui sopimuksessa olevaan kohtaan, jossa määritellään kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava korvaus, mikäli kunnanjohtaja irtisanoutuu luottamuspulan takia.
Wakkala havaitsi epäselvyyden siinä, miten korvauksen suhteen menetellään jos kunnanjohtaja irtisanoutumisensa jälkeen siirtyy kolmen kuukauden sisällä toisen työnantajan palvelukseen.
Sopimustekstissä lukee, ettei korvausta tässä tapauksessa makseta. Wakkalaa kiinnosti, maksetaanko kuitenkin kolmen kuukauden korvaus vai aloitetaan korvauksen maksaminen vasta kolmen kuukauden kuluttua irtisanoutumisen jälkeen. Kun selkeää vastausta ei löytynyt, teki Matti Seppä esityksen sopimuksen pöydälle jättämisestä Wakkalan kannattamana. Loppujen lopuksi koko valtuusto oli yksimielisesti Sepän esityksen kannalla.
Pärssinen valtuustoon
Valtuustotyöstä eroa pyytäneelle, Perussuomalaisten listalta valtuustoon valitulle Sari Myllyniemelle myönnettiin ero. Hänen tilalleen valtuustoon nousi Sakari Pärssinen. Pärssinen valittiin myös Myllyniemen tilalle vaali- ja tarkastuslautakuntaan sekä sivistyslautakunnan varajäseneksi.
Valtuusto hyväksyi myös lisämäärärahan sekä erikoissairaanhoitoon että Vanttilan vesihuoltohankkeeseen. Yhteensä summa on 459 000 euroa.