Olemme Facebookissa!

15.09.2016 Seuraintalot esittäytyivät ja tutustuttiin kirkkomaahan

Kirjastotoimenjohtaja Jari Hjelm tutustui Mikko Ala-Hannulan ja Kirsti Järvisen opastuksella Pohjoisseudun nuorisoseurantalolla vanhoihin arkistoihin.
Viime lauantaina vietettiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivää. Päivää vietetään joka syksy yli 50 maassa. Suomessa päivän vietto on vakiintunut syyskuun toiseen viikonloppuun. Punkalaitumella yleisö pääsi tutustumaan nuorisoseurantaloihin Oriniemessä, Jalasjoella ja Kanteenmaassa sekä hautausmaan historiaan.

Pohjoisseudun Nuorisoseurantalolla taloa ja sen toimintaa esittelemässä olivat Kirsti Järvinen ja Mikko Ala-Hannula. Kirjastotoimenjohtaja Jari Hjelm kävi jokaisessa kohteessa kunnan kulttuuritoimen edustajana.

 

– Euroopan kulttuuriympäristöpäivä on yhteiseurooppalainen tapahtuma. Sen tarkoitus on tuoda paikallista rakennusperintöä esille, huomata kotiseudun arvot ja lisätä tietoa kulttuuriympäristöstä, kertoo Jari Hjelm.

 

Suomessa päivää koordinoi Suomen Kotiseutuliitto. Liitto jakaa myös avustuksia. Punkalaitumella korjausavustusta ovat saaneet Vartiola v. 2012, Mäenpään työväentalo v. 2013 sekä Kanteenmaan Nuorisoseura v. 2014.

 

– Tänä vuonna tutustumiskohteina olevat nuorisoseurantalot ovat olleet merkittäviä kokoontumispaikkoja kylissä. Ne ilmentävät paikallista kulttuurihistoriaa. Niitä voi kutsua aikansa kulttuurikeskuksiksi. Aikojen kuluessa toiminta on muuttunut, sanoo Jari Hjelm.

 

Hjelmin mukaan kunnan kulttuuritoimen roolia laajennetaan tällä hetkellä. Muun muassa paikallista kulttuuriosaamista, aktiivisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja halutaan tuoda paremmin esille.

 

Pohjoisseudun nuorisoseurantalossa on aikojen saatossa järjestetty monenlaista toimintaa: sählyä, voimistelua, tanhuja, tansseja, juhlia. 1980-luvulla tanhuajat kävivät aina Norjassa asti NordLek-tapahtumassa. Myös Sata-Häme Soi -tapahtuma Ikaalisissa tuli tanhuajille tutuksi.

 

– Tanhuamassa kävivät kokonaiset perheet. Kun lapset kasvoivat, monien perheiden tytöt kouluttautuivat tanhuohjaajiksikin. Parhaimmillaan aikuisia tanhuajia oli kahdeksan paria. Reissuun lähti aina kokonainen linja-autokuorma, kun lapsetkin olivat mukana, kertovat Kirsti Järvinen ja Mikko Ala-Hannula.

 

Rahaa retkiin ja toimintaan nuorisoseurassa kerättiin muun muassa laittamalla aurausviittoja teille ja istuttamalla metsää. Talkootyö oli voimissaan.

 

Nykyään Pohjoisseudun Nuorisoseuran toiminta on hiipunut. Talossa on hyvät keittiötilat sekä oma saunaosasto niin naisille kuin miehillekin. Juhlasali on tilava ja näyttämö hyvässä kunnossa, sen kulissimaalaus on hieno. Lisäksi näyttämöllä on Kajantolan lahjoittamat Liitsolan työväentalon kulissit, joita voitaisiin hyödyntää näytelmissä.

 

Hjelm, Ala-Hannula ja Järvinen ideoivatkin toimintaa, jolla nuorisoseura saataisiin virkistymään: tansseja, näytelmiä, iltamia, yhteistyötä koulun ja kansalaisopiston kanssa. Pientä mietintää aiheuttaa talviaikainen lämmitys, ison talon lämmittäminen kaminalla ja uuneilla ottaa aikaa. Hjelm kannustaa nuorisoseuralaisia järjestämään toimintaa kesäajalle, jolloin mukaan saataisiin kesäasukkaitakin.

 

– Ja nuoria pitäisi saada mukaan toimintaan ja tapahtumiin, sanovat Kirsti Järvinen ja Mikko Ala-Hannula.