Olemme Facebookissa!

14.09.2017 Peuraa saa metsästää myös jousella

Henri Harju opastaa Tapio Vähä-Jaakkolaa oikeaan ampuma-asentoon metsästysjousella. Jousimetsästyskurssin suosio kertoo siitä, että uusi metsästysmuoto valkohäntäpeurajahdissa kiinnostaa paikallista eräväkeä.
Uuden metsästyslain mukaan valkohäntäpeuraa saa alkaneella kaudella metsästää myös jousella. Metsästysseura Haukalla järjestettiin edellislauantaina kurssi jousimetsästyksestä kiinnostuneille. Uuden metsästysmuodon suosiosta kertoo se, että kurssille osallistui yli 20 jousimetsästyksestä kiinnostunutta.

Jousimetsästyskurssin Haukalla pitivät Manu Mäkinen ja Henri Harju Experience Bowhunting Club ry:stä. Kaksikolla on yli 30 vuoden kokemus jousiammunnasta ja -metsästyksestä.


– Taljajousen teho metsästyksessä perustuu nuolen läpäisyyn. Kiväärillä metsästettäessä ampumamatkat voivat olla pitkiäkin, jousella ammutaan huomattavasti lyhyemmille matkoille eli noin pariinkymmeneen metriin, Mäkinen ja Harju kertovat.


He korostavat taljajousen olevan suunniteltu nimenomaan suurelle riistalle. – Nuolen lähtönopeus on noin sata metriä sekunnissa. Kärkien on oltava ns. leikkaavia. Ne läpäisevät peuran kokoisen eläimen.


Metsästysjouset säädetään metsästäjäkohtaisesti. Myös nuolien valintaan kiinnitetään huomiota. – Mielikuva, jossa jousi on katajaa ja jänne paalinarua, on väärä, miehet naurahtavat.


Lajina jousimetsästys on Mäkisen ja Harjun mukaan mielenkiintoista ja vaatii paitsi harjoittelua myös saaliseläimen tuntemista. – Jousella metsästettäessä on opeteltava peurojen elintavat. Niitä ei ammuta pellolle, kuten kiväärillä vaan eläimiä väijytään niiden kulkureittien ja makuupaikkojen tuntumassa. Metsästys vaatii malttia ja hyviä hermoja. Itse laukaisu kestää vain nanosekunnin.


Jousimetsästyksen suosio on metsästyslain muutoksen jälkeen kovassa kasvussa Suomessa. – Tyypillinen jousimetsästäjä on yli kolmekymppinen mies, joka on aiemmin metsästänyt kiväärillä. Monet naiset sen sijaan aloittavat metsästyksen nimenomaan jousella.


Metsästysseura Haukan puolesta jousimetsästyskurssia oli järjestämässä Tapio Vähä-Jaakkola. – Kiinnostus jousimetsästystä kohtaan on ilahduttavassa kasvussa. Itseäni lajissa viehättää sen haasteellisuus. Aikomus on, että tällä kaudella pääsisin peuran jousella kaatamaan.


Kurssipäivän teeman mukaisesti Haukalla tarjottiin osallistujille peurakeittoa, johon liha saatiin Manu Mäkisen edellisenä päivänä jousella kaatamasta valkohäntäpeuran vasasta.

 

Ennätysmäärä lupia

 

Punkalaitumelle on alkaneella jahtikaudella myönnetty ennätysmäärä valkohäntäpeuran kaatolupia. Lupia on yhteensä 1 044.


 – Lupia on ennätysmäärä mutta niin tuntuu olevan peurojakin, toteaa Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalervo Loponen.


Peuran metsästysaika alkoi uudenmetsästyslain puitteissa jo perjantaina 1.9. – Ensimmäiset kaadot tehtiin heti perjantaina ja viikonlopun aikana, Kalervo Loponen kertoo.


Hänen mukaansa metsästäjillä on edessään melkoiset talkoot. – Peurakannan vähentäminen on metsästäjien velvollisuus, vaikka kova työmaa onkin edessä. Jahtiin on syytä lähteä heti metsästysajan sallimissa puitteissa. Jokainen syyskuussa kaadettu peura on poissa kolaritilastoista.


– Peurakolareita on Punkalaitumella sattunut kuluvana vuonna jo noin 70. Määrä on normaalisti koko vuoden kolarimäärä. Tämänkin takia peurojen vähentäminen on tarpeen, Loponen muistuttaa.


Erityisen tiheä peurakanta on hänen mukaansa Metsästysseura Haukan alueella etenkin Urjalan rajan tuntumassa. – Alueen ihmisiltä on tullut myös yhteydenottoja, että peuroja on kaadettava.


– Metsästys on tällä hetkellä hieman haasteellista, koska viljoja ei ole vielä puitu. Kaatoja pyritään tekemäänkin heinämailta ja kesantopelloilta, Kalervo Loponen kertoo.


Valkohäntäpeuroja Punkalaitumella metsästää neljä metsästysseuraa ja yksi seurue. Eniten lupia on Metsästysseura Haukalla, jonka tavoitteena on kaataa 140 aikuista peuraa ja 280 vasaa. Jalasjoen Metsästysseuralla ja Punkalaitumen Metsästysseuralla on molemmilla lupa 120 aikuiseen ja 220 vasaan. Kanteenmaan Metsästysseuralla lupia on 75+150 ja Metsästysseurue Kotkalla 45+50. Kaatoluvista 84 on ns. pankkilupia, joita jaetaan jahdin edetessä tihentymäalueille.