Olemme Facebookissa!

06.07.2017 Tervanpolton perinteet jatkuvat Yli-Kirralla

Kenraaliluutnantti evp. Sakari Honkamaa sytytti torstaina Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla tervahaudan. Taustalla tervamestari Valte Nummelin sekä kisälli Valtteri Ylösmäki.
Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla sytytettiin tervahauta viime viikon torstaina. Tervahaudan sytytti evp kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa tervamestari Valte Nummelinin ja kisälli Valtteri Ylösmäen avustuksella. Yleisöä sytytykseen saapui runsaasti, jopa yli 250 henkeä.

Ensimmäinen tervahauta Yli-Kirralla poltettiin vuonna 1977, jolloin yhdistys täytti 30 vuotta. Yhteensä museon mäellä on poltettu tervahauta jo yli 10 kertaa.


– Tervahaudan poltolla on Yli-Kirralla jo 40 vuoden perinteet. Edellinen tervahauta poltettiin vuonna 2010 eli seitsemän vuotta sitten. Tervaskantoja on tällä hetkellä niin haasteellinen löytää, että tervahautojen väli venyi tavallista pidemmäksi, kertoo Museo- ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää.


Tervahaudan polttaminen on Yli-Kirran työnäytöksistä kaikista suuritöisin ja vaatii talkoolaisilta vähintään vuoden mittaista sitoutumista. Valmistelu ja poltto vaativat erityistä osaamista sekä ammattitaitoa.


– Museotoiminnan päätavoitteena on siirtää osaamista seuraaville sukupolville. Yli-Kirralla näyttää siltä, että tervanpolton osaamisen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on kunnossa. Yleisesti taitoja siirretään isältä pojalle, mutta tervamestarin ja kisällin välissä on jo yksi sukupolvi, pohtii Sillanpää.


Punkalaitumelaiset sukujuuret omaava, tervahaudansytyttäjä, Sakari Honkamaa kertoi perinteistä ja niiden jatkumisen tärkeydestä ennen tervahaudan sytyttämistä.


– Sukujuureni ovat pitkältä ajalta Punkalaitumelta ja tämä on ollut minulle aina erityinen paikka. Kaikkien vuosien aikana Punkalaidun on ollut kiinnekohtamme ja tänne on ollut aina mukava tulla, sanoo Honkamaa.


Tervahaudan sytytyksen jälkeen tervamestari Nummelin ja kisälli Ylösmäki pääsivät kertomaan tunnelmiaan tervahaudan syntyprosessista.


– Tervahaudassa on noin 30 mottia puutavaraa ja se on sellainen melko keskikokoinen hauta. Vaikka aina puhutaankin tervanpoltosta, ei hautaa auta kuitenkaan polttaa, vaan terva syntyy ikään kuin hauduttamalla, kertoo Nummelin.


– Olin ensimmäisen kerran tervahaudalla vuoden ikäisenä ja silloin otettiin kuva, jossa minä ja Valte katsomme toisiamme silmiin tervahaudan savussa. Ehkä se on jo enteillyt tätä, että Valte otti minut kisällikseen ja saan oppia hienon vanhan perinteen. Ei tässä kuitenkaan vielä mestareita olla, mutta ehkä jonakin päivänä, tuumaa Ylösmäki.


Yli 500 litraa tervaa


Tervahauta oli palanut torstain ja perjantain välisenä yönä niin hyvin, että perjantaiaamuna Nummelin koitti, joko haudasta sattuisi jotakin tulemaan.


– Avasin tulpan ja tervaa tuli 26 ämpärillistä jo siinä vaiheessa, hämmästelee Nummelin.
Kokonaisuudessaan tervaa Yli-Kirran tervahaudasta tuli yli 500 litraa.


– Kysyntää tervalle kyllä on, mutta aluksi kartoitetaan museon oma tervan tarve, jonka jälkeen vasta myymme suurempia määriä, jatkaa Nummelin.


Seuraavasta tervanpoltto kerrasta ei ole tietoa, mutta puheenjohtaja Sillanpään mukaan se on edelleen Yli-Kirralla mahdollista ja toivottua.


Kisälli Ylösmäkikään ei uskalla vielä luvata, milloin uusi tervahauta nähdään museonmäellä.


– Toivottavasti ei näin pitkää taukoa tule, mitä edellisestä tervahaudasta oli tämän vuoden hautaan. Joskus tervahautaa on poltettu neljän vuoden väleihin, sellaiseen rytmiin olisi mukava päästä, mitään en kuitenkaan vielä lupaa, naurahtaa Ylösmäki.