Olemme Facebookissa!

02.11.2017 Puintitöitä tehtiin ensilumeen asti

Sami Ali-Rantala odotteli pellonreunalla, kun Jari Kuparinen pui siemeneksi suunniteltua Sampo-härkäpapua.
Ensimmäisten lumihiutaleiden sataessa taivaalta viime viikolla oli pelloilla edelleen nähtävissä puimureita. Poikkeuksellisen huonosta kesästä ja sadonkorjuukeleistä johtuen viljelijöille aiheutui taloudellisia tappioita, joiden määrää on tässä vaiheessa vaikea arvioida.

Dieselkäyttöinen Kaeser kompressori jyskytti Jani Häkkisen Sampo-puimurin vieressä tiistaina iltapäivällä Sarkkilassa. Mies itse löytyi puimurin takapäästä seuloja puhdistamasta paineilmalla.

– Näitä täytyy ilmalla putsata kesken töiden. Vehnä talmaannuttaa ne tehokkaasti, Häkkinen selittää.
Jani Häkkinen sai viimeiset viljat pois pellolta tiistaina, puimatta jäi vain muutama aari.

– Nämä vehnät jäivät paremmalla kelillä puimatta, koska ruoppamaalla ne eivät olleet vielä silloin valmiita.


Syksyn viljasatoon Häkkinen on keskimäärin tyytyväinen. – Kaurasato oli paras isännyyteni aikana niin laadultaan kuin määrältään. Kaikki vehnät todennäköisesti menevät rehuksi. Ohrasato oli määrältään normaali ja laadultaan hyvä. Öljykasveista rapsin satomäärä oli normaali.


Pitkälle venyneen korjuukauden ja märkien kelien vuoksi kuivauskustannukset ovat Häkkiselläkin nousseet ”jonkin verran”. – En tiedä, onko näiden vehnien puimisessa mitään järkeä, mutta kai se on niin, että puida pitää, kun on kylvänytkin.


– Huono syksy ei ole yöunia vienyt mutta kun puinnit ovat koko ajan kesken, muut hommat kärsivät. Puinnit ovat kuitenkin koko ajan mielessä, Jani Häkkinen pohtii.


Kaksinkertaiset kustannukset


Harri Lumme oli viime viikon keskiviikkona vielä puoli neljän aikaan iltapäivällä puimassa, kun ensimmäiset lumihiutaleet tippuivat taivaalta kuudelta. – Harvoin olen joutunut puimaan pipo päässä. Harmi, että keskieurooppalaisessa puimurissa ei ole hytin lämmitystä, naurahtaa Lumme.
– Ilman naapurin apua en olisi saanut viimeistä rapsipeltoa puitua.


Lumpeelta jäi pari hehtaaria jokirantaan puimatta, sillä pelto oli niin märkää, ettei sinne enää päässyt puimurilla. Olosuhteisiin nähden Lumme on kuitenkin tyytyväinen viljasatoon.


– Sato on minun mielestäni tänä vuonna normaalia tasoa, mikäli sellaista on olemassa. Laadusta en kuitenkaan vielä osaa sanoa.


Viljasadon kustannukset ovat kuitenkin melkein kaksinkertaiset normaaleihin vuosiin verrattuna. Lumme toivoo, että kustannusten nousu näkyy myös viljan myyntihinnassa tulevana talvena.


– Tarkkaan ei varmasti kukaan osaa arvioida, mutta luulen, että laatuviljan hinta on kova tulevana talvena. Eihän se olisi kovin motivoivaa, jos joutuisi myymään arvokasta viljaa halvalla hinnalla, tuumii Harri Lumme.


Tappioita tulee varmasti


MTK-Punkalaitumen puheenjohtaja Sami Ali-Rantala odotteli pellon laidalla tiistaina Jari Kuparisen puidessa Ali-Rantalan siemeneksi suunnittelemaa härkäpapua. – Tämä lienee Suomen ainoaa luomuna viljeltyä Sampo-papua, josta on siemensopimus. Nyt sadosta jää kaksikolmasosaa peltoon. Eilen laskeskelin, että jo siitä tulee 5 000-7 000 euron menetys.


Ali-Rantala kuvailee viljelijöiden tuntoja tällä hetkellä raskaiksi. – Laatutappioita tulee varmasti ja kuivauskustannukset nousevat. Punkalaitumen osalta ei osaa vielä arvioida, paljonko viljaa ja öljykasveja jää korjaamatta mutta MTK:n Satakunnan liiton arvio koko alueelta on, että korjaamatta jää 20 % sadosta.


– Päätoimisten kasvinviljelijöiden osalta tappiot heikentävät taloutta. Karjankasvattajat joutuvat ostamaan rehua ja monelta ovat jääneet pahnatkin peltoon. Syksyn lannan levityksen onnistuminen on sekin oma lukunsa, Ali-Rantala luettelee huolenaiheita.


Hallitus on luvannut 25 miljoonaa euroa maatalouden ahdingon helpottamiseksi. – Suoraan sanottuna se on yhtä tyhjän kanssa. Yksittäinen tila voi saada muutamien satojen eurojen energiaveron palautuksen mutta se ei mieltä lämmitä, jos tappiot ovat kymmenkertaiset. Toisaalta yrittäminen ei ole millään alalla helppoa. Kaikilla on omat riskinsä.


– Yhtä kylmää kesää en muista, vaikka muistan katovuoden 1987. Vuosi 1997 on jäänyt myös mieleen huonona satovuotena ja muutama vuosi takaperinkin oli tilanne, ettei härkäpavusta tullut yhtään mitään, Sami Ali-Rantala muistelee.

 

Evästeet